Kun poistuin luotasi viimeisen kerran
Käänsin selkäni sinulle viimeisen kerran
Ja käännyin katsomaan, kuinka et ollut minun
Murrun viimeistä kertaa
Haihduin viereltäsi
Tunnen vielä joka päivä hengityksesi huulillani
Tunnen vielä joka sekunti kosketuksesi ihollani
Kuulen joka ilta äänesi korvissani
Kunpa voisin vielä nähdä sinut aidosti silmilläni
Kyyneleet jotka vuotavat silmistäni
Ne tekevät minusta vain vahvemman
Niiden hento kosketus poskellani saa minut nousemaan
En voi jäädä paikoilleni istumaan
Vaan minun täytyy jatkaa, vaikken voi sinua koskettaa
Kun poistuin luotasi viimeisen kerran
Käänsin selkäni sinulle viimeisen kerran
Ja käännyin katsomaan, kuinka katsoit minuun
Tiesin et ollut enää minun
Vahvistuin rinnallasi
Tiedän olet jossain vielä minua varten
Mutta et enää hellänä kosketuksena hartioillani
Tiedän että vapauduit irti ikuisesta vankilasta
Emme vielä olleet toisiamme varten
Kyyneleet jotka vuotavat silmistäni
Ne tekevät minusta vain vahvemman
Niiden hento kosketus poskellani saa minut nousemaan
En voi jäädä paikoilleni istumaan
Vaan minun täytyy jatkaa, vaikken voi sinua koskettaa
Olimme hieman liian samanlaisia
Kaksi samaa palasta
Elämän suuressa palapelissä
Eikä meitä saatu sovitettua yhteen
Ehkä jonain päivänä
Sulaudumme yhteen