IRC-Galleria

Yo oli kiva. Herailin koko ajan ja katselin paniikissa kelloa kun luulin etta ihan kohta pitaa nousta. Kuitenkin oli koko ajan jotain viisi tai kolme tuntia aikaa viela nukkua. Oli kivaa.
Edellisena iltana olin tajunnut etta jos laitan koulupuvun kauluspaidan ja hameen yoksi kuumavesipulloaseksuaalipossulammittimen alle niin ne ovat aamulla mukavan lampimat. Olen nerokas. Hahaa.
Nousin sitten viimein. Alakerta oli tyhja. Oli jotain vajaa puoli tuntia aikaa lahtea kouluun. En uskaltanut alkaa luottamaan siihen etta mulle tullaan tekemaan bento, joten vaansin sen itse.
Okei. Ei ollut aikaa, aineksia tai mielenkiintoa. Bentoksi muodostui puoli kippoa riisia ja sandwich. Nam. Just kun olin lahdossa niin okaasan tuli alakertaan ja alkoi selittamaan etta sen pitaa vaantaa bento mulle. Sanoin etta tein sen jo. Se meni ihan lukkoon. Sanoi "USO?!?" ja tuijotti mua valehtelematta jotain seitseman sekuntia mitaan muuta tekematta. Ei se saattanut kai uskoa etta pystyisin siihen itse. Hahhaha.
Koulussa oli taas sita kuoroharjoitusta. Otettiin uusi biisi kasittelyyn. Nevor hoord ofu itto. Japsit vetaa ihan kyballa kun se on kai joku koko kansan iskelma. :`D
Tunneilla kaansin sita puhettani japaniksi. Ihan hyvin tuntui sujuvan. Ei siitta mitaa puolta tuntia kylla tule.
Ruokatunnilla mun bento keras ansaitsemaansa huomiota. Jei. Mut oli hyvaa.
Viimeisella tunnilla oli katekaa. Opettaja kierteli luokassa ja sitten minun ja vieressani istuvan tyton kohdalla totesi etta "Jaahas, monet ei nakojaan oo tehny mitaan muistiinpanoja..." ja jatko matkaa. Me ei siis oltu tehty mitaan. Kun se opettaja oli siita kaikonnut niin se tytto katsoi minua sillatavalla jannan salaliittolaismaisesti ja virnisti. Virnistin takaisin. Hassu tapahtuma.
Tulin kotiin. Iltapaivalla olisi ollut viela lisaa kuoroilua mutta livistin. Hahhahaa.
Jaaa... ei muuta. Koitin kaantaa viela sita puhetta. Soin. Ofuroilin. Tulin dataan. Perussetti.
Huomenna taas. Sama.