Elikka.
Keskiviikkona leikkautin ja varjasin hiukseni. Ihan hienot jee. Vari on tummempi kun aattelin (vihrean sijasta paadyin siis lahes mustaan) mutta ihan kakkoii.
Keskiviikko, torstai ja perjantai oli siis lomaa. Koulusta. Ke ja to oli harjoituksia, kavin myos sakemannin kaa pyoriin Shibuyassa. Ostin kalenterin. ^ ^b Sellasta.
Eilen vaan pakkailin. Pitaa edelleen lahettaa ihan saatanasti tavaraa Suomeen. Myyh. Arsyttaa. Mista se kaikki roina oikein tulee? Ja miksen osaa heittaa sita roskiin? ><
Eilen mun counsellor soitti etta mun pitaa menna viela 27 paiva kouluun sanoon kiitti mun rehtorille. Jonka kaa oon puhunu jtn 2 kertaa tan vuoden aikana. Vitun counsellor. Se ei oo tehny mulle mitaan hyvaa koko vuoden aikana. ><
Tanaan menin kouluun viimesta kertaa niinkun oppilaana. Sain aamulla sellasia kiitoskortteja. Ja kaikkee kirjeita ja valokuvia ja lahjoja. Kun kattoo niita niin nayttaa silta etta mulla oli ihan himona kavereita jotka kaikki rakasti mua ja jaa kaipaan jne... Muistelkaamme vaikkapa huhtikuuta... >< Ehka se on vain japanilainen tapa... Kai.
Juu. Sanoin kaikille etta on menoo ja tein melko pikaisen lahdon.
Sita ennen : mulla on ollut jotain viikon jotain suomalaisia karkkipusseja mun repussa etta syottaisin niita japseille. En oo jotenkaan saanut ittestani irti sita etta kaivaisin ne esille. En tieda mika siina on. Koulussa olin aina ihan sosiaalivammautunut. Tanaan kolmas ja neljas tunti oli pitka kotiluokka ja kaikki oli jossain ihmeessa. Menin luokkaani ja laitoin ne karkkipussit (salmiakkivaroituksen kera :`D) ja sellasen kiitoskortin opettajanpoydan sisalle. Ne loytaa ne sitten kun on oma kotiluokka. Joskus. ^ ^"" Kirjotin taululle jonkun kiitosviestin ja lahdin sielta.
Oli jotenkin sellanen yhteiskuntaan palaamis -olo. Selittamatonta. Ei tarvi enaa. Ei ei ei. Koskaan. Menna sinne paikkaan. Nyt kun miettii niin on aika pelottavaa kuvitella etta milla helvetilla oikein raahauduin sinne joka ikinen paiva. Hui. Mutta ei enaa. Jee.
Kavin Higashi-Fuchun Don Kihotessa. En tieda miksi. Nostalgianhamua? Siella oli kaikki kallista. Meen ylihuomenna Harajukuun. Tulin kotiin ja aloin tulostella valokuvia. Meidan pitaa antaa huomenna kaikille jotain hirveita lahjoja ja kortteja ja kaikkee muuta sontaa. Ja se puhe... Hjyyyps. Vois vaikka panostaa. Mutta oon viimenen (kymmenesta) joka puhuu niin ketaan ei enaa kiinnosta. ><
Tanaan pitaa lahettaa ne paketit etta ne ehtii perille ennen mua. Tanaan olis myos joku miitinki vaihtareiden kesken mutten tieda menenko. On niin paljon kaikkee.
Jotain. Vaikeeta. Belgialainen totesi asian hyvin : "Happy to go back but sad to leave."
Niinhan se on. Varsinkin nyt kun toi laitostelu loppui niin taalla vois olla pidempaankin. Ja toisaalta taas ei. ^ ^"
Pitaa ruveta saataan.