Oo... okei.
Oli mun synttarit. Taytin kaheksantoista jeejee. Mun luokkalaiset ei sanonu koko paivana mitaan mut iltapaivan kotiluokassa ne laulo mulle haappi baaathsdei thuu juu ja anto lahjoja. Ihan kivoja. Niilla oli sellatteet rajaytettavat juhlaserpenttiinisysteemit ja kaikki.
Illalla oli jarjeston kokous. Kaikki oli kivoja mulle ja sain paljon lahjoja. Pidin jonkun vasyneen puheenkin taasen. En kerennyt syoda kun mulle pidettiin koko ajan puheita niin piti kuunnella ja nyokytella. Siella oli tan kaupunginosan telkkariaijiakin kameroittensa kanssa. Omg.
Sitten oli muutama tavallinen idle paiva. Joudun meneen kouluun nykyaan jo kello 7.45 koska me harjotellaan johonkin kuorokilpailuun. Kaikki japanilaiset on ihan ammattimuusikoita. Mina en. Itketaan. Niin toi 7.45 tarkottaa sita etta mun pitaa lahtee kotoo kello 6.35. Ei vasyta.
Eilen oli koulua. Lauantaina joo. Eka oli 2 tuntia liikuntaa. Mulla ei ole viela annettu pitkahihaista paitaa sinne niin olin koko ajan T-paidalla ja shortseilla. Meidan taikukanissa ei oo kai lammittimia. Ja sen tunnin jalkeen oli kuulemma satanut vahan lunta. Etta oli aikas kylma. Varsinkin kun harjoteltiin vaan korista niin koko kaks tuntia oli lahinna vaan jonossa seisoskelua.
Sit mentiin sisalle kattoon jotain sairasta dokumenttia koyhista filippiinilaisista. Ne asuu roskakasoissa ja latakoissa lilluu vauvojen ruumiita. Monsuunikaudella mudasta kaivetaan muitakin ruumiita. Jos niita tempoo liikaa niin niilta irtoo kasi ja sisukset tursuilee ulos. Niiden ihmisten vauvat on epamuodostuneita tai kuolee kuuden paivan ikaisina verta oksentaen. Kaduilla muurahaiset syovat kissanpentuja elavalta eika niiden emo tee mitaan.
Oli siitta kylmasta ja sen huoneen tunkkaisuudesta ja siita videosta niin helvetillisen paha olo etta pyorryin. Kaaduin kai vaan lattialle. Herasin ja aattelin etta "Ihan helvetin hyva fiilis. Niinkun vihdoinkin sais nukkua." Sit kuulin kun kaikki huuteli mun nimee. Avasin silmat ja oli ihan sellanen leffafiilis. Mun naaman ylapuolella oli kauheesti kasvoja. Eka ajatus "Pyorryin, vittu noloo". Nousin nopeeta ja sanoin miljoona kertaa "Sumimasen" ja poistuin sielta kopista. Jokku opettajat kyseli jotain taysin typeria kysymyksia niin karkasin vessaan niilta. Sitten mut pistettiin vaan kotiluokkaan odotteleen. Eihan mua nyt kotio voinut paastaa. o.0 Sit kun koulu loppu niin tulin vaan kotio dataan. Loisto lauantai.
Tanaan sai nukkua. Oli ihanaa. Jotenkin turvallisen tuntuista kun tiesi ettei tarvi jaksaa. Herasin sitten kahdeksalta. Vitun sisainen kello. Sitten nukuin yhdeksaan. Sitten kymmeneen. Puoli yhdeltatoista kuulin etta isantaperhe lahti johonkin. Menin alas aamupalalle. (Leipaa ja riisia med furikake) Paivan ohjelmassa oli kaantaa puhetta japanille. Pidan sen ensimmainen helmikuuta. Sen tulee kestaa puoli tuntia. Tuskin onnistuu. No, aloinkin siivoamaan. Huone oli aika sekainen. Sain siivottua (meni jotain kolme ja puoli tuntia :`D) ja kavin syomassa. (Sushia ja KFC:a) Sitten lahdin pihalle valokuvailemaan. Aika jannaa. Tulin kotiin. Sain kaannettya jotain viisi lausetta sita puhetta. Sitten menin taas syomaan. (Riisia ja kalaa. Tassa valissa oli siis kulunut jotain viisi tuntia, en syo koko ajan.) Sitten kaansin ehka toiset viisi lausetta. Kavin ofurossa ja tulin dataamaan.
Nyt menen nukkumaan etta jaksan taas huomenna herata kello 5.45.
On se ihanaa.