On tainnu mamma menettää suosion kun niin harvoin on enää viestejä...Kävin tänään Belindaaran kans lenkillä ja iltapalaksi oli vaan salaattia (hyvä minä). Noh niin paljon kun minä olen liikkunut niin eipä täs mittään hätää ole...Muistelin täs menneitä ja tuli mieleen kun kävin ekan kerran Anna-77 äitin luona. Siellä minulle tarjottiin ekan kerran elämässä tonnikalakastiketta joka vielä kuuluu meidän ruokalistaan. On muuten hyvää. Annan äiti sit lausui pöytärukouksen ja minä repesin niin et kala ui ylös minun poskionteloihin ja ulos sieraimista. Olkoon se pöytärukous tämän päivän runo.
Runo 41:
Isä meidän joka tuli läpi seinän
ja söi meidän ainoan reikäleivän