Töissä sain repiä paperia elämäni innolla...teen peikkoa..ikuisuusprojekti tai siltä tuntuu. Tänään oli sellainen homepäivä taas. Myöhästyin dösäst aamulla ja sain vettä niskaani iltapäivällä. Dösä myös iltapäiväl ja Manta oli viimeinen kun hänet sain haettua. Jos ehtisin paremmin huomenna...onneks seuraava dösä lähtee jo 5min myöhemmin...Stressi on Mantan synttäreiden suhteen tai kaiken suhteen...miten saisin tämän stressin pois? (8h polttamatta töissä ei yhtään helpota asiaa), onneks joku tarjoo aina purkka adiktille purkkaa
Runo 80:
Olo ahdistunut ja tuskainen.
Kurkkua kuristaa,
en saa henkeä.
Mikä tämän tunteen tuo?
Miksen osaa rakastaa ja
olla onnellinen?
Miksi tahdon juosta karkuun ja
päästää irti?
Pelko.
Se saa aikaan nämä tunteet.
Pelkään kipua,
haavoittumista.
Pelkään avata sydämeni,
pelkään kertoa tunteeni.
Pelkään rakkautta.