Pitkän evakkomatkan jälkeen sitsemän ihmisen siirtokunnan asukkaat laskeutuivat jollekkin tunemattomalle, elinkelpoiselle planeetalle. Planeetta ei kuitenkaan ollut Maa. Myös hallitusmuoto, seitsemän siirtokuntaa hylättiin, ja tilalle tuli vain siirtokunta. Jossain vaiheessa, ilmeisesti vuosien kuluttua, Galactica lähti suorittamaan jotain tuntematonta tehtävää, ja jätti siirtokunnan puolustamisen uudelle avaruuslaivastolle: Legion Colonium tai Colonum. Logona on keskiruumiiltaan todella pitkä, sivulle katsova, siipensä levittänyt kotka, joka on piirretty paksuista, kulmikkaista, mustista viivoista pyöreyttä vaativia kohtia lukuunottamatta.
Legioonan aluskanta on lyhyessä ajassa rakennettu varsin suureksi, joskin ne taitavat suurimmillaankin olla frigatin kokoluokkaa. Ehkä oudoin alus, joka oli myös aluksista pääosissa, oli valtava, toisen maailmansodan lentokoneen muotoinen alus. Se oli maalattu punaiseksi, ja sen aseistus koostui muutamista lasertykkipattereista? Lisäksi oli putkimaisista rakenteista rakennettu raskas ohjusvene ja lukuisia muita aluksia, joita en enää muista.
Uni jatkuu kun piraattien (mistä ne ovat tulleet) odotetaan hyökkäävän siirtokunan kimppuun ja tappavan ihmiskunnan. Seuraavaksi näen kuinka pieni hävittäjä lentää punaisen lentokonealuksen yläpuolella ja aloittaa pian tulittamaan sitä. Se ampuu muutaman kerra, ja pudottaa(!) pommin. Siirtokunnan alus avaa tulen ja tuhoaa sen kahdella osumalla.
Etsimme Galacticaa vuosia, tehtävänämme on pidättää Adama ja tuoda Galactica puolustamaan siirtokuntaa. Löydämmekin Galactican taistelussa jotain vastaan. Minulle annetaan kolme toimintavaihtoehtoa. Autamme Galacticaa, teloitamme Adaman, emme tee mitään. Muistan hyvin vastaykseni. "Emme voi tehdä mitään koska tuo on Adama!". Sitten näkyy demon tyylinen kohtaus missä Galactica tuhoutuu. Ilmeisesti pakenemme paikalta.
Saavuttuamme takaisin siirtokuntaan, sama avaruustaistelu on jatkunut piraatteja vastaan jo 50 vuotta. Kävelen talvisessa siirtokunnassa, jossain asutuksen ulkopuolella 'soramontussa' Kun näen tutunnäköisiä kappaleita. Hieron kuuran pois, ja näen sen lentokonealuksen siiven logoineen, miehistön nimikirjoituksineen yms tunnuksineen. Ympärillä näkyy lisää aluksen osia, sekä ilmeisesti myös aikaisemmin mainitseman putkialuksenkin osia. Jostain syystä tunnen epätoivoa, vaikka siirtokunta ei ole kovin huolissaan taistelun lopputuloksesta.
Seuraavaksi kävelemme presidentin kanssa varuskunta alueella. Suremme tyhjiä, aluksien mukaan nimettyjä varuskuntia, koska joukot ovat taistelemassa. Välillä istumme toimistossa ja juttelemme mitä etsintäretkellä tapahtui. Saan nuhteita toimintavaihtoehdoissa väärin valitsemisessa. Sitten taas kävelemme varuskunta-alueella. Presidentti yrittää huutaa parille kaukana pyöräileville sotilaille, mutta nämä eivät kai kuule.