Pääsin työskentelemään pienten lasten kanssa koko päivän tehden ystävänpäiväkortteja heidän ilokseen, noiden ihanien mehevien lihapalleroiden kanssa. Nuo pienet teuraseläimet jotka odottavat vuoroaan liukuhihnalla suoraan ruokinnasta pimeään huoneeseen jossa kuuluu kettinkien keinuvaa narinaa... JOTKA MAISTUVAT PARHAIMMALLE FILEROITUNA VALKOISEN MAJONEESIN KANSSA!!! Ei ku häh?! Pienen yleissääntöjen ja kuonokopan käytöopintojen jälkeen pääsin heidän kanssaan tekemisiin ja REPIMÄÄN!!! Siis pyytämään heitä tekemään kortteja avustuksellani (pomon alituisesa tarkkailussa kuitenkin...) Mutta siinä tehdessä ja lasten kanssa jutellessa sain tietää vaika mitä ulottuvuuksia, päärynämehun ja vadelmapiiraan merkityksen ilman höysteitä "JUMALAUTA! Nehän ymmärtää mua!" Opin heiltä paljon uutta ja he oppivat minulta, voisin vaikka myöntää, että kätevää ja sain samalla uuden faniclubin :P Mutta silmäni aukenivat ja loputulos oli se:
"Eihän niitä tarvitse kaikkia syödä, niiden kanssa voi pitää ihan hauskaakin ja vielä jopa nätisti... Ne voi syödä sitten myöhemmin kun ne ovat pulskempia!" ;P
Minä siis rakastan lapsia
P.S.
Tiia! En koskenut yhteenkään niistä, mä pidin lupauksen >;D