"Syksyn lehdet alas maahan hiljaa leijailee,
Metsän rusko järvenpintaa tyyntä peilailee.
Luonto hiipuu, kuoreensa talveksi vetäytyy,
Värit, loiste, maut ja tuoksut kaikki piiloutuu.
Turvassa sisälläni rakkaus sinuun pysyy tää.
Tallessa sydämessäin vaikket aina sitä nää.
Ei puutkaan pysty aina lehtiä kasvattaan
Vaik sydämmessään nekin aina kesää rakastaa."