IRC-Galleria

sä oot se kaikist seksikkäöin ja mä raksastan lua

Rakastin jotakuta ennen mut se satutti mua
"Se satutti mua"
Se satutti mua, olin pohjal mut sait mun elämäni muuttumaan
Hetkessä kyynelistä kultaa

Kai sustakin on joskus tuntunu kaikki on hyvin
Muttet koskaan ollut tuntenutkaan haavoja niin syvii
Ja pysyvii jotka veti maton jalkojen alta
Pisti kyyneleesi vuotamaan valtoimenaan taas
Rakastin sua paljon mutta ei auta
Mä yritin rukoilla jumalaa siis jumalauta
En ymmärrä et minkä takia mulle sä teit sen
Takaapäin iskit salaa unelmiini veitsen

Ystävätkin kaikki jäivät multa taka-alalle
Ja siihen aikaan takaisin mä pysty enää palaa en
Sen palapelin palasen mä hukkasin kai todella
Sen tajusin kun yksinäinen kylmyys vaan on ovella
Rakkaus teki sokeaks en enää haluu kokea
Sellaista kipuu koskaan josta vaan ei saa otetta
Jokainen tietää sen miltä tuntuu kun joku jättää
Mut koskaan ei voi tietää milloin elämä selättää

kertosäe

Taas mielen valtaa muistot kun mä kävin siel syvällä
missä putoo merkitys pahalta, merkitys hyvältä
siellä missä mikään ei tuu tuntuun koskaan pyhältä
mis alhaal on pimeetä mutta valoa ylhäällä
siellä missä valintana elämä tai kuolema
valintana herää henkiin tai vaipuu tuonelaan
siellä missä heikot sortuu ja vahvat selvii
vahvat jotka pystyy tarttuun uudelleen unelmiin
Se on tauoton taistelu vastaan omaa mieltä
joutuu hyväksyyn asioit jotka ennen pysty kieltään
joutuu hyväksyyn niit menetyksii, erehdyksii
joutuu hyväksyyn et kantaa niist kaikista vastuun yksin
se ravistaa sun koko vitun kehoa ja mieltä
mut jos haluut pois sieltä, se on vaan raivattava tieltä
kipu valuu pois ku sormien välistä multa
sun on itkettävä kyynelees mut tehtävä niist kultaa

kertosäe

Pohjalta on kova työ kiivetä takas ylös
Kun on kuvainnollisesti ollu sillan alla yöt
Tarvis auttavan käden joka vetäisi pinnalle
Niinkun mulle kävi ja kiitos siitä kuuluu Miialle
Sille pysty määrään hintaa en kun tapaa uuden ihmisen
Joka sut lopulta pelastaa kun odotat vähiten
Oon käyny niin pohjalla ettei sitä voi käsittää
Ennenkun tärkeimmän ihmisen luotansa pois hävittää

Mä uskoin siihen että mullois viel edes parempaa
edes jotain suurempaa, jotain onnellisempaa
jotain mikä sais mut jälleen tunteen sen kipinän
mitä hetkeen en uskonut tuntevani enää ikinä
sen kipinän sytytys vie mut läpi harmaan kivenkin
se saa mut uskoon että mitä jos kuitenkin sittenkin
näkyy lämpöö ja valoo kylmän tunnelin päässä
lämpöö joka sulattaa mun sydämeni jäästä

kertosäe

Rakastin jotakuta ennen mut se satutti mua
"Hetkessä kyynelistä kultaa"
Sä olit se mun pelastava enkeli joka otti mut suojaan
"Hetkessä kyynelistä kultaa"

Rakastin jotakuta ennen mut se satutti mua
"Se satutti mua"
Se satutti mua, olin pohjal mut sait mun elämäni muuttumaan
Hetkessä kyynelistä kultaa

Kai sustakin on joskus tuntunu kaikki on hyvin
Muttet koskaan ollut tuntenutkaan haavoja niin syvii
Ja pysyvii jotka veti maton jalkojen alta
Pisti kyyneleesi vuotamaan valtoimenaan taas
Rakastin sua paljon mutta ei auta
Mä yritin rukoilla jumalaa siis jumalauta
En ymmärrä et minkä takia mulle sä teit sen
Takaapäin iskit salaa unelmiini veitsen

Ystävätkin kaikki jäivät multa taka-alalle
Ja siihen aikaan takaisin mä pysty enää palaa en
Sen palapelin palasen mä hukkasin kai todella
Sen tajusin kun yksinäinen kylmyys vaan on ovella
Rakkaus teki sokeaks en enää haluu kokea
Sellaista kipuu koskaan josta vaan ei saa otetta
Jokainen tietää sen miltä tuntuu kun joku jättää
Mut koskaan ei voi tietää milloin elämä selättää

kertosäe

Taas mielen valtaa muistot kun mä kävin siel syvällä
missä putoo merkitys pahalta, merkitys hyvältä
siellä missä mikään ei tuu tuntuun koskaan pyhältä
mis alhaal on pimeetä mutta valoa ylhäällä
siellä missä valintana elämä tai kuolema
valintana herää henkiin tai vaipuu tuonelaan
siellä missä heikot sortuu ja vahvat selvii
vahvat jotka pystyy tarttuun uudelleen unelmiin
Se on tauoton taistelu vastaan omaa mieltä
joutuu hyväksyyn asioit jotka ennen pysty kieltään
joutuu hyväksyyn niit menetyksii, erehdyksii
joutuu hyväksyyn et kantaa niist kaikista vastuun yksin
se ravistaa sun koko vitun kehoa ja mieltä
mut jos haluut pois sieltä, se on vaan raivattava tieltä
kipu valuu pois ku sormien välistä multa
sun on itkettävä kyynelees mut tehtävä niist kultaa

kertosäe

Pohjalta on kova työ kiivetä takas ylös
Kun on kuvainnollisesti ollu sillan alla yöt
Tarvis auttavan käden joka vetäisi pinnalle
Niinkun mulle kävi ja kiitos siitä kuuluu Miialle
Sille pysty määrään hintaa en kun tapaa uuden ihmisen
Joka sut lopulta pelastaa kun odotat vähiten
Oon käyny niin pohjalla ettei sitä voi käsittää
Ennenkun tärkeimmän ihmisen luotansa pois hävittää

Mä uskoin siihen että mullois viel edes parempaa
edes jotain suurempaa, jotain onnellisempaa
jotain mikä sais mut jälleen tunteen sen kipinän
mitä hetkeen en uskonut tuntevani enää ikinä
sen kipinän sytytys vie mut läpi harmaan kivenkin
se saa mut uskoon että mitä jos kuitenkin sittenkin
näkyy lämpöö ja valoo kylmän tunnelin päässä
lämpöö joka sulattaa mun sydämeni jäästä

kertosäe

Rakastin jotakuta ennen mut se satutti mua
"Hetkessä kyynelistä kultaa"
Sä olit se mun pelastava enkeli joka otti mut suojaan
"Hetkessä kyynelistä kultaa"

en pysty sanoo mitää, mut mun on nyt mentävä
on lennettävä niin kauas kuin mä vaan ennätän
...hengitän sisään, ja hengitän ulos
sama lopputulos, mut oon henkisesti tukos
kuka meistä kestää oikeesti loppuun asti..
loppuun palaa varmasti, sen salaa kavalasti
salakavalasti haen pullosta taas lohtuu
mut mitä vittuu voi tehä ku rutiineihin tottuu
olo helpottuu hetkeks, mut sit taas viha palaa
vihaa pahaa maailmaa, tai sit mikä pahinta..
vihaa itseään, on itsensä vihollinen
samas kehos pieni enkeli ja piru ivallinen
tarkotus ei ollut koskaa loukata mut
niin aina ymmärretää, vaik en sitä tarkottanut
... kipu lisääntyy, silmät verestää
mun on aika mennä, on aika levähtää

kertosäe:
siivet löyty poikki, lintunen tippuu
surenu niin paljon, et tottunut itkuun
sydän vuotaa verta ja liekki sammuu
menettäny kaiken, haaveet kaatuu


tiedän ettet ymmärrä, vaan oot iha ymmällää
mut ymmärtäähän sen, koska en osaa selittää
on vaan aika lähtee, niinku joskus jokaisel
...sytytän savukkeen, sytytän toisen
kyynel valuu poskel ja sydämeen koskee
pitäis olla rohkee, mut en osaa kun sotkee..
omat asiani, ja muiden viel sen lisäks
halusin kaikkee, mut sainko mä mitään
sanoin joskus ettei kaikkea voi menettää
.mut must tuntuu, etten voi menettää tän enempää
...en kerjää säälii, mut haluun teiä tietävän
et taitaa viedä eri suuntaa nyt tie tämä
ensimmäinen askel kohti uutta maailmaa
parempaa jopa, vaikeet se on vielä sanoa
toivotan hyvää jatkoa, ja vilkutan vielä
tuunkohan takas, mä en tiedä

JOS SAISIT MINUT SINUN HUONEESEEN
LUKKITTUNA 24 TUNNIKSI JA SAISIT TEHDÄ KANSSANI IHAN MITÄ VAIN, MITÄ TEKISIT?
JÄTÄ KOMMENTTI JA SITTEN KOPIOI TÄMÄ OMAAN PÄIVÄKIRJAASI
JA KATSO MITÄ MUUT SANOVAT SAATAT YLLÄTTYÄ..
JOS ET VASTAA JA KOPIOI TÄTÄ NIIN OLET VALITTETAVASTI PELKURI ! :D

Mitä näistä olet tehnyt oppitunnilla:

[x] Nauranut
[x] Hihitellyt koko tunnin
[x] Puhunut kaverille..
[x] ..Niin että opettaja on joutunut huomauttamaan
[x] Kiljunut
[x] Haukkunut opettajaa päin naamaa
[x] Riehunut
[x] Lähetellyt lappuja
[x] Ollut tekemättä tehtäviä, joita olisi pitänyt tehdä
[x] Luntannut
[x] Ajatellut mukavia
[x] Vastannut opettajan kysymykseen ”En tiedä”
[x] Vastannut opettajalle ”Häh?!”
[x] Saanut jälki-istuntoa
[x] Siirretty takapulpetista eteen häiriköinnin takia
[x] Laulanut
[ ] Viheltänyt
[x] Jupissut itsekseen
[x] Rummuttanut jaloilla häiritsevästi
[x] Kommentoinut opettajan tekemisille
[x] Vaeltanut luokassa
[x] Repinyt tärkeitä papereita
[x] Keikkunut tuolilla
[x] Kaatunut tuolilla
[x] Piirtänyt pulpettiin
[x] Piirtänyt koulukirjoihin/vihkoihin
[ ] Hajottanut huonekaluja
[x] Kiroillut
[x] Näyttänyt kieltä
[x] Häirinnyt oppituntia tahallasi
[x] Joutunut puhutteluun
[x] Häipynyt kesken tunnin ilman lupaa
[x] Lukenut saapuneen tekstiviestin
[x] Tekstannut
[x] Puhunut puhelimessa

Jea, poika istuu yksin luona
vanhan vaahteran.
Toivoo kanssa voimii ja
selvis rakkauden
algebran

Kädessänsä kuva
tytön joka himmenee.
Mut mieles muistot kiiltelee
ja vielki vanhat haavat
kirvelee.
Ei se aina natsaa,
vaikka antas kaikkensa,
vaik kuinka rakastas
ja jakas maailmastansa,
parhaat puolensa.
Ei, vaikka niin tekis heistä molemmat.
Miksei auta vaikka he rakastavat
toisiaan?
Tytön puolest pistäs poika tähdet
satamaan ja olis vastas laituril
jos laiva saapuis satamaan.
Pistäs palamaan tuhat kauneinta
kynttilää, jos sais palaamaan
tytön luokse ees hetkeksikään.
Jälleen illan tulles on taas
aika jäätyvien kyynelien virta vuola
puolesta yksinäisyyden.
Eikä pysty poika mitään muuta sanomaan ku
Miks, kaikki kaunis aina katoaa?


Alla revontulten poika yksin huutelee
vaan ei tyttö kuule kun tuuli sanat nää turmelee
välis niiden linnunratoja on parisataa
haluis vaihtaa pari sanaa muttei löydä pariansa
luona suurten tuulten tyttö kuuntelee
itkee vesiputouksen kunnes sekin sit tummenee
kaikkensa on tehnyt, kaikkensa on antaneet
ehkä joskus vielä viesti pääsee perille

Teillä kulkijat yksi heistä kummissaan
kelaa huomista menneitä muististaan
valokuvissa ihmisiä mustissa
kynttilän tuli, lumivalkosia kukkia
keskelle kotimaan jätti pienen sotilaan
soti vaan kohti kotia ja unelmistaan tosia
keskiyön pieninä hetkinä viel pitää liekkiä
jolloin on hetki miettiä
syyttä suotta kai paskan flaksin takia
on kovin kylmä luoja vai lukeeko karman lakia?
päin vittua tullu harkittua
onko tuolla sit kukaa ku ei auta itkukaa
ei pysty tapaamaan, ei halaamaan
ei sanaakaa on ne ajat takana
arkissa tavaa taas ja tavallaan
ne kauniit muistot hetkeksi saa sut palaamaan

Viimeajat on pistäny väkisi kelaamaa
miten väkinäist on touhu ku ryyneistä pihallaa
tääl posse makaa taas lääkkeistä mestoilla selällää
kaikki valveunist ja budist hourii mestaaaja perässää
perä perää mistä sattuu jengis herätää
kamoi eilise kerätää
jos niit nyt vittu löytys enää
nauraen taas ylös noustaan reteen
kaikil hauskaa hetken
mut sit mielet jokaisen
jakaa tän peläten

On vaan liian helppoo avaa luukut altansa
ja ku kama saa valtansa
ni se voi olla kuka vaa
ettei oloi enään kukankaa
ku värkit käsis ja nurkan taa
muisto mieles ”joskus oli lupaavaa”
pari viikkoo menee ja jo hautakivee
haikeen kaiverretaa kaverin tän monen parhaimman nimee
se saa ystävät ja suvun suremaan
miettien ”ei eläny unelmaa”
ja kaikki johti kuolemaa

refräng:
Junat lähtee ja junat palaa
mut ei kaveri tää pysty olee aloillaa
kulkee alikulku tunnelis
alinomaa on altistunu huumeisii
ja vatsas pelkkää nuudelii

Steissit vaihtuu ja silmät painuu
kiinni kovaa, povaa yksi spiidii ja kokaa
ei kai koskaa uskonu et omal kohallaan
on kaikki kohaltaan
ja kaatuu luokse kovan soramaan

Kadunkulman tallaajia, nappi kukkarossa
Elää pienen elämänsä vetämällä luvatonta
Kai kiveen kirjoitettu, "lepää rauhassa"
Mutta poika ei saa rauhaa ja kääntyilee viel haudassa
Mitäpä tulikaan tehtyy ja mitäpä tulikaan vedettyy
ku jossain siellä sisäl poika jo kauan sitten menehty
Jalat tahtoo kulkee sinne missä tapahtuu
ja jos joku koittaa puhua ni pää vaan tuuttaa varattuu
Ei kai voi ymmärtää miks on kaikki vaarallista
Tai siis ainakin jos itelle se on kaikki tavallista
Asfalttilapsi löytää onnensa huumeista,
mut siivet katkee aikanaan ja polun pääs on kuolema
Hautakivi muistona nuoren pojan matkasta
Jos kaikki kaatuu niskaan niin on elämä raskasta
Poika koski värttinää, samalla päänsä tuhosi
Ei muistanukkaan varotust vaan unohti ja nukahti

Pystyisitkö elää ilman sitä ihmistä ketä viimeksi halasit ? Jos et pystyisi , kopioi tämä pvkirjaasi tai muuten menetät hänet pian !

Jos sä luet tän kirjeen nii mä oon jo menny
Mä en enää jaksanu sen takii mä oon lähteny
Mä kirjotin koska halusin teijän tietävän
Miks mä lähdin ja lopetin mun elämän
Se ei ollu hyvä, eikä se enää toiminu
Ketään ei huonoi välei mun kanssa solminu
Haistatti vaan vitut niiku pomo ku sain potkut
Mun elämä meni vituilleen ku vedin ekat koksut
Mä yritin korjata kaikki mun sotkut
Mut en onnistunu ja tiesin et se on loppu
Tää ei ollu kenenkään syytä enkä mä syytä ketään
Mä toivon ettei teissä syyllisyydentunteet herää
Koska sil ei oo mitään merkitystä enää
Mul ei vaan ollu mitään syytä enää elää
Mä lähin sen takii ku ei ollu hyvä olla
Joka vitun asias mä olin täys nolla
Mä en enää kestäny se oli pelkkää paskaa
Mul ei ollu yhtäkään syytä enää jatkaa
Teijän pitää vaan koittaa ymmärtää
Mä en pystyny antaa teille tän enempää
Kiitos ku jaksoitte tukea ja rakastaa
Uskoo luottaa ja mun takii jaksaa
Mä en tienny miten oisin voinu tän teille maksaa
Käyks jos mä suojelen teitä taivaasta

Rakkaat vanhemmat mun oli pakko lähtee
Mä teippasin itteeni uuden räjähteen
Aamuyöstä kävelin kohti siltaa
Painoin napista ja räjähdin ilmaan
Sain vihdoinkin sielulleni, rauhan
Mä tiedän miks mä tätä teille, jauhan
Mun ei pitäis puhuu koska se on nyt ohi
Mä kuivun maan päälle niinku aavikolle joki
Mä yritin itsemurhaa kymmenen kertaa
Joka kerta turhaan, ei mulle oo vertaa
Mä yritin ja yritin mut en onnistunu
Itsensätappamine ei multa luonnistunu
Joten varma tapa oli ostaa pommi ja bensaa
Teitä mä en mun mielestäni pois saa
Rakkaat vanhemmat meitsi teitä rakastaa
Mut voitte löytää enää palasina

Rakas Taivaanisä, miks just minä
Mikset sä auta mua huonoina päivinä
Sä tiedät mun vaikeudet ja tiedät mitä teen
Jos sä voisit tehä ees jotain mun eteen
Mun elämä ei ehkä menis näin käteen
Mut sähän sen tiedät pitääks sen mennä alamäkeen
Päästä mun usko sun voimat näkee
Ohjaa mua ja kerro mulle mitä mä teen
Muuten mun vaihtoehdot on loppu
Auta mua mä oon ku kuiva korppu
Vähän sokerii päällä ja ruvennu murenee
Jokainen pieni murunen hävii tuuleen
Mä tuun sun luo sinne taivaaseen
Turvaan valtakuntaan sun selän taakse
Mä etin itselleni ensimmäisen lammen
Ja tuun sun luo rakas Taivaanisä Aamen

refräng:
Älä alennu moiseen, turhaan
Älä alennu moiseen itsemurhaan
Ei sille mitään voi jos elämä potkii päähän
Sun pitää vaan taistella ja tänne jäädä
Älä sano liian aikasin hyvästi
Älä tee sitä sen takii et joku sut jätti
Vaikka kuinka huonolt tuntuu älä tee sitä
Älä tee sitä, älä tee sitä
(3x)