...mutta nyt voi taas pistää ruksin seinään. Tää tätsy on nyt hypännyt the Hevosella, ja vielä MAASTOESTEITÄ!! (noh, lasketaan ne maahankaivetut tukit ihan maastoesteiksikin...) Tosin ponipilotti siellä varsinaisen hyppäämisen hoiti, me lähinnä uitettiin suojia -ja tätiä, vesiesteessä siis. Järjestys oli, ensin suoja, sitten täti suojan hakuun. Hyvä rasvaus pelasti saapikkaat. (uiminen oli siis vapaaehtoista, ilmalentoa ei liittynyt uimiseen.)
Ponipilottia me pikkuisen nakeltiin sitten ihan kotokentälle. Ennen ilmalentoa oli kuultavissa klassikko "se ei oo koskaan sit ennen pukitellut". Joo ei, mutta nyt on. Noh onnistumisprosentti nuorten neitien kanssa oli kuitenkin 50%. Ilmeinen salaliitto ponineitosilla kyllä oli, molemmat olivat hieman keveitä, mutta pilotti pääsääntöisesti pysyi. Toinen pisti kuitenkin paremmaksi ja pudotti pilotin. Pilotti urheasti kuitenkin kiipesi takaisin, vaikka hetki siitä väännettiin, että väsyttääkö täti ponin massalla vai tyttö vauhdilla. Tyttö voitti, niin tädin kuin poninkin. Pliisumpaa kaveria ehdittiin kuvaamaankin. Toista ei, kun piti antaa tädinkin pikkuisen sitä vauhtia...