IRC-Galleria

Elämäni kaatuu koko ajan nenälleen, mutta nousen silti jaloilleni.. Nousen vaikken jaksaisi. Nousen tärkeimpien, rakkaimpien ihmisten takia.. Saa nähdä milloin minut kaadetaan taas polvilleni.. Mutta aion nousta taaskin ylös.. Kovetun koko ajan, tulen kovemmaksi.. Ehkä joskus kostan niille jotka ovat elämääni murtaneet, vaikken koskaan tule olemaan sellainen ihminen, kuten eräät tärkeät ihmiset minulle olivat.. Koko elämäni ajan.. Ja sitä jouduin kestämään, vaikken todellakaan koskaan kestänyt. Esitin aina.. Esitin kestäväni sitä paskaa, vaikka olin oikeasti todella herkkä.. Kohta näet, millaiseksi minut teit.. Valheillasi.. En edes tajua minkä takia sulle anteeksi annoin.. Annoin anteeksi vaikka tiesin, ettet koskaan muutu, olet aina samanlainen, pettäjä, valehtelija..

By: Amyrion

tullu oltuun taas kirjottamatta tänne... noooj.. muttei mulle mitn ihmeitä kuulukkaa ees.. elämä rullaa eteenpäin, välillä liianki lujaa.. just vast vähä aika sitten katoin että on helmikuu.. ja nyt on jo elokuu.. :D ei sitä vaan voi tajuta.. :/ nooh ;D jatkoij ihmisille

IMMEISET.. siis ihmiset... sorge...
Miksi ihmiset vaan ajattelee mikä on niille tärkein ja hyväks, ennemmi.. ku sitä miten paras tai hyvä kaveri voi.. kaikki on niin itsekkäitä ettei kukaan auta toistaan.. vaikka kaveri puhuis tai haluais puhua omista ongelmistaan niin niillä ei yhtäkkii oo aikaa tai ne haluu mennä jonnekki muualle.. miks se muuten on aina niin..? vai onko mulla sitten ollu vaan niin hyvä onni ettei mulla oo ollu hyvii kamui oikeesti? ja etten oo nähny millasii oikeet kamut voi olla???