IRC-Galleria

Vittu!
Olen päiväkirjojen kuninkas, syön teidän muiden päiväkirjat aamupalaksi.
Perkele.
Olen keisari vailla vertaa, ei kukaan käy avautumaan toista kertaa!
Olen luumutomaatti illalla häkkyrässä, olen kellopeliappelsiini.
Vaviskaa vääräuskoiset.
Olen jumalatar ja jumala yhdessä pakkauksessa.
PALVOKAA MINUA!!!!!1
1
!
!
1
LALAAAA

Jag heter dulsudls va heter vem er har viska båtar eller svenskstygen på ettan i dag i sumila, va?

Eller de pojkarna, skanska miau?

pomppuhyppyloikkanen.. semmonen sä oot. maustettu radikaalilla ironialla sekä skeptisyydellä ja jakomielitautisuudella.. siinä meidän anssi

Siinä se nyt sitten on. Kiitos riksrakspoksille (cecion)

Tällä hetkellä on hyvä olo.
Ei edes kahvia veressä.
Saa nähä mitä päivä tuo tullessaan.
On flunssa.
Nenätukos.
Muuten hyvä.
Nyt vähän töitä.
Ihan vähän vaan.

Olen surullinen.
Menen lukemaan kirjaa.
Krisellä oli kyllä kivaa.
Nyt sitä kirjaa.
Moro.

Oletko koskaan juonut kaljaa: En, enkä juo.
Oletko koskaan kokeillut pitkiä kalsareita: Olen, enkä juo.
Oletko koskaan luottanut johonkin liikaa: Liian usein.
Oletko koskaan tehnyt mitään kaduttavaa: En ole, enkä juo.
Mistä olet kotoisin: Kotoota
Miksi teet tätä: Miksi en, vitun idari
Haukutko itseäsi: En, enkä juo
Mikä sua vaivaa: Vaiva
Koska se alkoi: Alkaessa.
Tärkein asia elämässäsi: Vasen sukka.
Toisiksi tärkein asia elämässäsi: Lippalakki
Kolmanneksi tärkein asia elämässäsi: Kitara
Neljänneksi tärkein asia elämässäsi: Oikea sukka.
Mitä söit viimeksi: Paskan pullan
Joitko jotain sen kanssa: Joo, paskaa kahvia
Mistä tykkäät eniten: En kerro, enkä juo.
Kuka tykkää sinusta eniten: Varmaan äippä
Kuka inhoaa sinua eniten: Luultavasti aika monikin.
Mikä maa mikä valuutta: Maailma ja tyhjätasku
Elämäsi noloin hetki: Kun myönsin olevani nero. Ai että se hävetti ja nolotti, mutta en kadu.
Mikä biisi soi nyt: Alice in chains - Dam that river
Mikä biisi soi äsken: Joku paska the black leaguen ralli
Mitä tunnet nyt: Rakkautta ja anarkiaa.
Miksi: En, enkä juo.
Miksi hoet tuota: Miksi en, enkä en.
Onko messenger auki: Miltei aina.
Kenen kanssa puhut siellä: Teemun
Mistä puhutte: googletuksesta
Miksi: Se alotti
Miltä se tuntuu: Aikamoiselta
Mitään sanottavaa näin loppuun: Syökää mustikoita ja painukaa vittuun täältä.

Okei, okei! Myönnän, olen nero!

Olipa kerran kestokoira nimeltä Pompom. Kuten muutkin kestokoirat oli pompom muovisessa rasiassa, silmät anovina. Kestokoirat ovat harvinaisen menestyneitä japanin ja pirkanmaalla. Kestokoira Pompom ei yhtenä päivänä enää jaksanut kyseistä ammattia, joten päätti ottaa ohjat omiin käsiinsä. Ironista sinänsä, koska kestokoirilla on ohjakset korvien takana. Mutta kuitenkin, kestokoira Pompom puri muovirasian rikki ja hyppäsi hyllyltä alas. Pompom näki heti alas tultuaan, että yksi myyjä huomasi hänet. Pompom lähti karkuun semmoista kyytiä, että hevosetkin hirnuivat takana olevassa tallissa. Pompom ei ole koskaan juossut yhtä kovaa, kuin nyt pakokauhun vallassa. Pompom ei missään nimessä halunnut uuteen muovirasiaan, siellä ei olisi edes kodin tuoksua. Joten Pompom juoksi kuin koira konsanaan. Meno oli kömpelöä, koska olihan Pompom asunut syntymästään asti muovirasiassa. "Tömpsis tömpsis" kuului ääni, kun myyjä juoksi perässä. Vihdoin Pompom sai eksytettyä myyjän, kääntymällä oikealla kohasta jossa luki, vasemmalla Pikachu. Pompom oli turvassa, mutta yksin. Pompom oli surullinen. Pompom päätti etsiä ystäviä paikallisen roskalavan takaa. Sieltä pompom löysi ensimmäisen ystävänsä, koko maailmassa nimeltään Napsnaps. Napsnaps oli jalallinen ja kädellinen keräkaali kajaanista. Pompom ja Napsnaps lähtivät kävelemään kohti auringon laskua. Rankka oli päivä ollut, joten he päättivät mennä nukkumaan pumpulitehtaalle, jossa he tapasivat pumpulipallo Petterin. Petteri oli mukava, olihan hän sentään pumpulia. Petteri oli hemmoteltu koko elämänsä ajan, asui pumpulitehtaalla, mitä voi odottaa. Petteri halusi tehtaalta pois, koska oli kyllästynyt pehmeyteen. Pompom sanoi Petterille, että hyppääppä palleroinen selkääni niin lähdetään karjaalle. Petteri oli tohkeissa, kuin myös Napsnaps sillä hän ei ollut koskaan, ei koskaan käynyt karjaalla. He ottivat Y junan ja matka meni leppoisasti elämäntarinoita vaihdellessa ja minidonitseja popsiessa. Saavuttuaan karjaalle he lähtivät kävelemään pois keskustasta päin. He saapuivat punaiselle omakotitalolle, jossa oli pihalla kaksi koiraa. Tumman ja vaaleanruskea Cairnterrieri. Tummanruskean nimi oli Stimpy, hän oli mukava kuin mikä. Vaaleanruskean nimi oli Dixie, hän oli myös mukava, mutta ehkäpä turhan neuroottinen. Hetken palloiltuaan, he menivät takan äären ja sytyttivät tulen. Kun tuli rupesi kunnolla lämmittämään, keittivät he kuumaa kaakaota ja käpristyivät toisiaan vasten. "Tämä se on elämää" sanoi Pompom ja kaikki nyökkäsivät ja huokasivat syvään. Sen pituinen se.

Nukuin päin vittua, jei!
Ette varmaan arvanneetkaan! Ei ole kivaa, sekin oli teille mysteeri?

MysteeriMustikka