IRC-Galleria

NETTAAAAA

NETTAAAAA

Yksi kuva satuttaa, yksi lause itkettää, niin helppo saada kaikki, niin helppo myös menettää.

[Ei aihetta]Perjantai 14.05.2010 03:20

Kun peiliin hän katsoo, ei itseään tunnista,
ei, vaikka yrittäisikin katsoa eri kulmista
Näkyy ihminen, jokin uusi, jokin tuntematon,
nuori nainen, kaunis ja vaalea, nyt kuolematon
Silmät kuin tähdet, hiukset kuin aurinko,
jälleen kuolema, joka oli vain vahinko
Naama ruhjeilla, vaatteet ryysyläisen,
silti niin kaunis, niin upea, niin täydellinen
Taitonsa uusi, taivaalla lentäminen,
nyt hänen aika sanoa sana viimeinen:
Kiitos

that's life, and life sucksPerjantai 14.05.2010 02:05

Ystävyydestä ihastukseen,
ihastuksesta rakkauteen,
rakkaudesta kuolemaan .

Hyvää Äitienpäivää !Sunnuntai 09.05.2010 04:01

Kauniimpaan huomiseen

Ilman sinua sanat olisivat tyhjiä, maailma heijastaisi värittömyyttään
Linnut laulaisi surulauluja, eikä maailma ikinä unohtaisi suurinta menetystään
Sinä täytät sanat, sinä saat värit maan pinnalle, sinun ansiostasi linnut laulaa
Niin kauan kuin elät ja kauan sen jälkeenkin, sinä aina autat maailmaa
Kiitoksena kaikesta minä haluan auttaa sinut kauniimpaan huomiseen
Haluan antaa sinulle suurimman lahjan, lahjan kolmeen hartaimpaan toiveeseen
Vaikka niitä en välttämättä pystyisi toteuttamaan, ehkä joku muu voisi
Ei ole väliä kuka sinun toiveet toteuttaa, haluaisin vain, että ne toteutuisi
Miten kauniita, kuinka täydellisiä toiveesi voisivatkaan olla
Mitään niin kaunista on mahdotonta edes sanoin kuvailla
Omistettu äidilleni.

[Ei aihetta]Lauantai 24.04.2010 03:30

Kun ajattelee aikaa lapsena, kavereiden kanssa leikkimistä, vanhentumista, alkaa aikuisena ikävöidä niitä aikoja, alkaa ajatella, että mitä jos olisin tehnyt asiat eri tavoin. Että sain olla lapsi vain noin 20 vuotta, aikuisuuteen ja vanhuuteen minut on lukittu loppuelämäkseni. Että en teininä ajatellut, miten kohtelin vanhempiani, en ymmärtänyt, että heillä oli rahapulaa ja halusin kaikkea aina vain enemmän ja enemmän, mutten silti ollut tyytyväinen. Haukuin heitä huonoiksi vanhemmiksi, jotka eivät antaneet minulle ikinä mitään, jotka vain estävät tekemisiäni ja pilaavat elämäni. Aloitin tupakanpolton 12-vuotiaana kavereiden takia, joka johti teiniryyppäykseen, joka johti minut huumeisiin. En ole menneisyydestäni ylpeä, voi kuinka haluaisinkaan elää sen uudestaan, mutta miten olisinkaan voinut aavistaa, että se olisi ajanut minut tähän pisteeseen. Vanhempien kuolemaan, pyytämättä ikinä anteeksi tekojaan ja sanojaan, eikä ikinä ehdi kiittää siitä, miten hyvän elämän he yrittivät sinulle antaa, kun vasta vanhempana tajuaa, että itse sen pilasin. Ystävien menettämiseen oman tyhmän käytöksen takia. Silloin ei voi sanoa, että olisi onnistunut elämässään.
Mutta aina, kun läheisenne kuolee, ajatelkaa hyviä ja huonoja puolia hänestä, koska ilman huonoja puolia ihminen ei ole täydellinen, huonot puolet täydentää hyvät puolet, ja ilman niitä ei ole täydellistä ja ajatelkaa hyviä ja huonoja hetkiä hänen kanssaan, koska ilman huonoja hetkiä ei olisi ehkä hyviäkään tullut, jolloin mikään ei olisi ollut minkään arvoista. Oppikaa arvostamaan sitä, mitä te saatte, ennenkuin menetätte kaiken tärkeän, jolloin ei ole ihmistä, jota antaa sinulle, mitä tarvitset, ihmistä, jota kiität, ihmistä, jonka ansiota kaikki on.

[Ei aihetta]Keskiviikko 21.04.2010 21:47

Kun peiliin hän ,katsoo, ei itseään tunnista,
ei, vaikka yrittäisikin katsoa eri kulmista
Näkyy ihminen, jokin uusi, jokin tuntematon,
nuori nainen, kaunis ja vaalea, nyt kuolematon
Silmät kuin tähdet, hiukset kuin aurinko,
jälleen kuolema, joka oli vain vahinko
Naama ruhjeilla, vaatteet ryysyläisen,
silti niin kaunis, niin upea, niin täydellinen
Taitonsa uusi, taivaalla lentäminen,
nyt hänen aika sanoa sana viimeinen:
Kiitos

[Ei aihetta]Perjantai 26.03.2010 00:23

yksin itkiessäni, ikävöiden vanhaa, mennyttä
hyvin tietäessäni, itken jo tekemääni virhettä
yksi pieni asia muuttuikin niin valtavan suureksi
seinä välillemme kasvoi liian paksuksi muuriksi
niitä ei pystynyt enää murtamaan, kaikki ne ovat tuhoutuneet
kaikki mitä olimme, kaikki mitä olisimme joskus saavuttaneet
kaikki menetettiin yhden virheen takia, kuljimme omille teillemme
molemmilla uudet kaverit, uudet tavat, hyvää elämää meille kaikille

sinäTiistai 23.02.2010 01:48

Tunteet niin uudet, tuoreet, niin vahvat
Ulkonäkösi upea, eleesi niin mahtavat
Kuinka kaunis oletkaan, sitä käsitä en,
kanssa täydellisten silmiesi säkenöivien
Vaikka oletkin täydellinen läpikotaisin,
silti haluan oppia sinusta virheesikin
En merkitse sinulle mitään, kyllä sen tiedän
Sinä taas minulle vain minun koko elämän
Toivoisin, että tästä kasvaisi jotain suurempaa
mutta tämä toive taitaa jäädä haaveeksi vaan

[Ei aihetta]Torstai 18.02.2010 23:28

Minun on pakko katsoa sinua, en yksinkertaisesti voi lopettaa
Aina kun tiedän sinun olevan lähellä, minun täytyy tuijottaa
Sinussa on jotain, jotain, mitä en tunnista, olet ainutlaatuinen
Olet liian aito, olet kaunis, olet keräilykohde, sinä olet erilainen
Kun sinua en liian pitkään aikaan näe, tunnen tuskaa, minuun alkaa sattua
silloin haluaisin mennä nukkumaan, nähdä unta sinusta, haluaisin kaatua
En tiedä, miksi yhtäkkiä tältä tuntuu, mikä minuun on mennyt
En tiedä, miten sait minut tuntemaan näin, mitä olet tehnyt

[Ei aihetta]Maanantai 15.02.2010 21:46

Sinusta kauniin muiston teen,
kaikesta, mitä olemme kokeneet
"Kukka, jolta yksi terälehti irtosi
lähelle kukkaa se turvaan putosi"
Kuin sinä: lähtiessäsi lentoon veit palan minusta,
palan, jonka silti pidit lähelläin, jota aijon suojella
Mutten aijo enää olettaa, en aijo enää odottaa
sinun olevan elossa tai sinun takasin palaavan
Silti pyydän sinun muistavan,
että minä rakastan sinua

[Ei aihetta]Torstai 28.01.2010 21:01


Minua kaduttaa. Haluan pyytää kaikilta anteeksi. Anteeksi asioista, jotka olen tehnyt väärin, anteeksi kaikesta. Mutta ei, se ei ole mahdollista, ei enään. Liikuin hitaasti valoa kohti enkelin saattamana. Enkeli loisti, se lensi kevyen näköisesti suurilla höyhensiivillään.
Olin enään parin askeleen päässä portista, enkeli oli siinä jo. Hän kääntyi minuun päin ja hymyili. Toisella kädellään hän työnsi hitaasti porttia auki ja toisella hän näytti minulle tietä sisään.
Tässä tämä nyt on, taivas. Miten pääsin tänne kaiken sen pahan jälkeen, mitä olin tehnyt jopa jo kuluneen vuoden aikana. Menin makaamaan mahalleni pilvenhattaran päälle kyynerpäät pehmeällä ja lämpöisellä pilvellä, nojasin niihin ja katsoin alas maahan. Näin, kuinka monet olivat kerääntyneet kuolleen ruumiini ympärille, varmaan odottivat ambulanssia. Minulle olisi tullut kyynel, mutta enkelit eivät itke, eivät vuoda verta. Olemme kuolleita, kuolleet ei vuoda.
Ambulanssi saapui ruumiini luokse, ja totesi lähes heti minun kuolleen. Ruumiini vietiin pois, ja äiti seurasi heitä. Hän itki. Illalla myöhemmin menin taas pilvelle katsomaan maahan. Katsoin huoneeni ikkunasta sisään. Äitini istui kirjoituspöytäni ääressä itkemässä. Hän katsoi valokuvaani missä hymyilin iloisen näköisenä. Ei siinä itsekään voinut muuta kuin hymyillä, sillä en voinut itkeä. Tunsin silti tuskaa, tuskaa heidän puolesta joille minä tuotin tuskaa, tuotan vieläkin. Kumpa voisin mennä sanomaan äidille, kaikille, että rakastan heitä, että kaikki on hyvin. Ei, se on mahdotona. Kaikki on mahdotonta minulle. Elämäni on ohi. Lopullisesti...