IRC-Galleria

On mul ollu hyvii päivii, mut paljon pahojakin seassa
Mut ainahan se menee niin, et paha on hyvää vastassa
Aina olen kiltisti noussut jaloilleni kaatumisen jälkeen
Yrittänyt pahoissakin asioissa nähdä pienen valonsäteen
Mut ei kukaan jaksa kaatuessaan aina nousta seisomaan,
Aikanaan on pakko jäädä maahan, ikuisuudeks nukkumaan

I loved you, I hated you, then I loved you again
My life changed, now it's a one big and hard game
You're mean, you're bastard and I want to tell you one thing
I have been an asshole to you, but still I own you NOTHING

"Sydän pamppailee, rakkautta rinnassa
Vaan sua ajatellessa perhosia vatsassa
Siniset silmäsi, kuin pilvetön taivaamme
Teen mitä vain avatakseni kahleemme,
joihin meidät lukittiin hyvän estämiseksi
Avaamiseen tarvitaan vain meidät kaksi
Kahleista irroittautuminen tekee meidät vahvemmaksi
luottavaisemmaksi, paremmiksi ja yhdessä niin kauniiksi"

Nähdessäni puolikuun, näen myös toisenkin puolen, sen pimeän puolen
Saman puolen näen katsoessani sinua, mutta sinussa vahvemmin näen sen
Ei ole hyvä, jos huono puoli näkyy enemmän kuin hyvä, mutta silti valo loistaa sinuun kirkkaiten,
Vaikka osaatkin olla ilkeä minulle, osaat myös olla ihana, huomaavainen ja suloinen.
Se tumma puoli kuitenkin häiritsee minua, mutta silti minun on pakko sanoa, että
Rakastan sinua

Miksi tämä kaunis maamme tuhotaan ?
Miksei kasvit enää rauhassa kasvaa saa ?
Miksi tuo kaunis metsäkin kaadetaan ?
Miksi halutaan aina vain lisää rakentaa ?
Kaunis ois maa, jossei kaikkee kaadettais,
jossei aina kauneintakin kukkaa tapettais ,
Ennen maailma kukoisti pelkkää vihreäyttään
Nyt kävellessä ulkona näkee vain kivisiä seiniä.
Ei ole maailmamme enää yhtään niin kuin ennen,
Ei näy enää vihreää samoin kuin aikana menneen.

Meillä oli aikoinaan niin hauskaa yhdessä.
Kerroimme kaiken toisillemme, suurimmat salaisuutemme, olimme aina yhdessä, jos siihen oli mahdollisuus.
Emme ikinä tehneet toisillemme mitään pahaa.
Ostimme jäätelöä, karkkia tai suklaata, mitä vain, söimme sen yhdessä tai leikimme sillä.
Keinuimme, otettiin aurinkoa, otettiin kuvia, tehtiin ihan kaikkea. Sitten petit minut, jolloin tajusin, että olit vain pompottanut minua, olit käskytellyt minua kuin koiraa, olit huomaamattani pakottanut minut menemään sinun kellosi mukaan, olit käyttänyt ikäeroamme ja yksinäisyyttäni hyväksesi, tosin yksinäisyyteni johtui vain sinusta. Sinun takiasi kukaan muu ei halunnut olla minun kanssa, he vihasivat sinua.
Petoksesi jälkeen en enää halunnut olla kanssasi, olin lapsellinen, vihainen joten halusin kostaa.
Kosto onnistui, sain mitä halusin ja sinä menetit paljon, melkein kaiken.
Voisin sanoa, että olen pahoillani siitä, mutta valehtelisin.
Teit tyhmästi, kaadoit niskaani paskaa, tein ilkeästi, vein sinulta kaiken, olit ansainnut sen, minä en.
Niin tyhmä, ilkeä, lapsellinen, vihainen, kostonhimoinen kuin olinkaan, silti en ole sinulle mitään velkaa.

Sinä ja hymysi saatte sydämmein sykkimään
sydän sai sykkiä, mutta harmi, vain yksinään
Vastakaiku kaukana, ei sitä voi kuulla,
koska sitä ei ole, niinkin voisi luulla
Sanoisit edes jotain, jotain mitä tunnet,
vielä sinä aikana kun minä sen kuulen
Jos vain kertoisit tunteistas, kaikki olis paremmin,
mutta pelkäät totuutta, siksi jäätkin kahleisiin
Jos kertoisit kaiken mitä sisälläsi pitelet
kaikki ois helpompaa, saisit sinun vapautes
Pääsisit vapaaksi, vapaaksi vankilastas
Tunnet mitä tunnet, ois joku aina vastas.

Kun peiliin hän katsoo, ei itseään tunnista,
ei, vaikka yrittäisikin katsoa eri kulmista
Näkyy ihminen, jokin uusi, jokin tuntematon,
nuori nainen, kaunis ja vaalea, nyt kuolematon
Silmät kuin tähdet, hiukset kuin aurinko,
jälleen kuolema, joka oli vain vahinko
Naama ruhjeilla, vaatteet ryysyläisen,
silti niin kaunis, niin upea, niin täydellinen
Taitonsa uusi, taivaalla lentäminen,
nyt hänen aika sanoa sana viimeinen:
Kiitos