IRC-Galleria

kertosäe:
Sit ku lähit kelasin, et vaan, mitä se nuoruus oli
ja ne jutut mitä tehtiin, siin kyl oli kuses moni.
Paitsi sä, koska aina vaan himas yksin olit,
mut sit ku seinät kaatu päälle polkuu jatko
alkoholi.

Hetken verran voitaisko vielä olla yhdessä
ja hetken verran roikun vielä sielus perässä.
Lähdit luotain niin äkkiä,
etten ehtiny ees hyvästellä ja mulle se on ongelma
etten voi elää kanssas. Pitää kiinni tunteistas. Tukahdutit mun elämäni liekin.
Ja nyt mä mietin, miten saisin sut takaisin.
Voisitko palauttaa ne tunteeni,
et saisin sydämeni kokonaiseksi.
Veit minusta palan mukanasi.
Ja huusin täysii, etten palaa enää ennalleni.
Hetken verran, voinko olla oma itseni.
En voi ku se, mitä teit, ei voi palauttaa niit
ajatuksiani,
jotka kohdistui vain suhun.
Enkä voi käyttää niitä tunteita ikin kenenkään
muuhun.
Sulle vain kuulun, enkä kenellekään muulle.
Annoin sulle kaiken, mut sä et antanu rakkauttas
mulle, mikset?
Varmaan kelasit, et luovuttaisin tuntees vielä
jollekkin muulle.

kertosäe

Jos tunteet sais sanoiks,
kertoisin, kui paljon sua rakastan,
mut sanat pystyy pukee tunteiks.
Siks kaikki, mitä mä sanon, sitä myös tarkotan.
Sä olit käärme kyyhkysen puvussa,
sä oli petturi rakkaimpain kuoressa.
Mut sul oli lämmin sydän rintas alla
ainaki sun sanoissa.
Mut sanojen ulkopuolel, ei ollukkaa mitää
ja niinhän sitä sanotaan,
et tyhjäst ei voi löytyy mitää,
ei ees tunteita.
Mä luulin löytäneeni sielt jotain,
mut harhaa oli sekin, et pystyisin säilyttää
ne tunteeni, et muistaisin sut aina.
Mut en pystyny,
joten mulle muistot on kaikki kaikes.
Ja tilanteessa ainiaassa jokaisessa
en saa susta pois mun ajatuksiani.
Tuun sut aina muistaa mun sielussani,
tuut aina säilyy mun muistoissani,
tuut aina löytyy mun sanoistani.

kertosäe

Alkoholiin...
Istun yksin himas, tsiigaan vanhoi kotivideoit,
oltii onnellisii tulevaisuut varten ideoit,
huikka konjakist, kyynel poskel,
jatkan kattoo.
Tuli vastaa ongelma niitä ei voitu ratkoo,
puskee muistikatko, en muista siitä ajast paljoo.
En pääse susta yli, mutta holi apuu tarjoo.
Faijan jalanjäljist eksyin viel pulloo.
Lähtösi jälkeen, mitä mul on?
Seison tyhjäl päällä vailla mitää suuntavaistoo,
minne pitäs mennä, musta mieli yksin arpoo.
Joka ilta rukoilen et palaisit mun viereen,
sust ei jääny mitää, paitsi muistot mu mieleen.
Sielu riepaleina, jään makaa tienpieleen.
Mikä meni pieleen,
miks joudun kaiken nielee?
Tiedän, tein väärin, mutta tein sen vaa kerran.
En pyydä sulta paljoo, vaan hetken verran.