Aajattelin eilen taas liikaa
Ja sairas yö taas haastoi riitaa
Se tunki sinusta kuvia siihen eteeni ilmaan
Miten muka voisin sinut unohtaa
kertosäe:
Tarvitsen sinua kuin kuolema tappajaa kuin unelmat haaveita
Mutta sulle riitti sinuuteesi unelmat joita et koskaan saa
Tarvitsen sinua kuin rakkaus tunteita kuin ikuisuus aikaa
Mutta sulle riitti kylmyyteesi lämpö jota et koskaan saa
Aa-a
Sä sanoit et hei, eikai täst mitään enää tuu
Sä olit silloin ärsyttävän varma
Et sait mut tunteen uskomatonta vihaa
Lupasit kaiken mut et antanut mitään
Mut hei, ei se mitään, kyl mä kestän, mies kestää
Hei, muistat sä sillon ku oltiin siel mökil
Sillon sä annoit mun rakastuu sinuu
Ihankun sussois lukenut et hei, rakastu muhun
Sä vaan kelasit et toi jätkä on ilmaa mulle, vitut
En ollu ees ilmaa
Sä vielä kehtasit hymyillä mulle
Ja sanoo kaikkee paskaa mitä et tarkottanut
Tajuutsä vitun idiootti et mullakin on tunteet
Tuskin tajuut, eihän sun äidinkieli edes tunne sanaa tunne
Haha, tajuatsä vittu et mua ei oo tehty mikskään vitun leikkikaluks
Sä halusit tulla taas mun luo jotta voisit satuttaa mua taas
Eiks niin, hä
Mua ei kukaan koskaan enää satuta
Ei koskaan, vittu koskaan
Mä en jaksa...