Mä avasin mun silmät ja katsoin joka suuntaan/
otin jalat alle, en voinu muutkaa/
ne oli kaikkial mun ympäril/
en päässy läpi aivan sama mihi ryntäsin/
mun sydän hakkas, tarjosin luuvitosta/
mut niil oli rautaseiskaa ja puuvitosta/
ja meilläpäin ei ollu tapan taistelutta luovuttaa/
mut se on niin että maisteis tuppaa huojuttaa/
ja siinä saattaa saada selkäsaunan/
jos ei räkänokka niin se on mille pelkää nauraa/
mä en nöyristelly koskaa, halusin vaa kostaa/
ja se hoituki viiden minsan pääst ku tost vaa/
en saa dunkkuu huolet, se vie itsetunnon alas/
mut oppii soittaa suuta vasta sitten ku on varaa.