Eilen illalla,
sumuinen, luminen ilta.
Minä ymmärsin,
tajusin.
En pidä syksystä,
huolimatta lehtien kauniista väriloistosta,
en pidä syksystä.
Syksy tuo hallaa niin rakkauteen kuin elämäänkin.
Nyt kun lumi tuli maahan, ovat piilossa koirankakat ja ikävä.
Kevään huono hetki on se kun lumet sulaa ja kaikki paska paljastuu.
kaikki se mitä syksy aikoinaan maahan nakkeli, kaikki se herää keväällä henkiin.
Ennnen pidin kevättä rakkauden syntymänä, uuden alkuna.
Pidän edelleen,
mutta vain sitä kevättä,
joka laittaa kukat kukkimaan
ja purot solisemaan.
Sitä suloisen vihreää, sitä loppukevättä.
Alkukevät on paskanruskea.
Kesä on kirkkaankeltainen,
Talvi puhtaanvalkoinen,
Syksy punainen, rakkauden vastaväri?
Syksy on skeptikkojen aikaa.