Nyt tiedän sen miltä tuntuu kun läheinen viedään,
Viereltä pois vaan yks kaks tost vaan,
Enää ainoo lohtu on et joskus viel sut kohtaan,
En välttämättä tänään mutta vielä joku päivä,
Tulen halaamaan sua uudestaan.
Mä sitä päivää odottaes elän omaa elämää,
Ja kelaan välil sitä et mitäs ku en oo enää tääl,
Ja entäpä jos vaan me kaikki seistään jäällä pettäväl,
Ja hukutaan yhtäkkii eikä enää täällä ketään nää,
Sillee varmaa lähdetäänki kaikki täältä elämäst,
Et eka yhtä köyttä vedetään sit yhtäkkii selättää,
Tää elämä sut sekä laittaa polvillesi huutaan,