IRC-Galleria

Sä vaan katsoit ja tutkit ilmaa. Mä hymyilin ja tuhisin tyynyä vasten. Ei ollut mihinkään kiire, aika oli meidän puolellamme ja rakasti kai katsella, kun me siinä toisiamme tutkittiin ja rakasteltiin.

Mä painoin nenäni kiinni sun ihoon ja sä nauroit. Sä et vaan tajua sitä vieläkää, miltä se tuntuu, kun olet siinä ja mä tässä, nenä kiinni sun ihossa. Miltä se tuoksuu? Se tuoksuu sulta.
Sä käännyt. Tuijotan selkää, mutta tiedän ettei se tarkoita ettetkö välittäisi. Se on sun tapa. Se olet sinä ja sitä mä rakastan, että olet oma itsesi. Mä painan sormenpääni sun niskaan. Vedät päätä taaksepäin ja sanot, että kutittaa. Mä nostan toista suunpieltä ja hymähdän. Sä et näe sitä, mutta käännyt ja suutelet mua otsalle. Sun silmiisi on niin helppo katsoa, mistä se voi johtua?

Sä nouset ylös. Istut siinä sängyn laidalla ja katsot kohti ikkunaa. Näen, kuinka hymyilet. Käännyt hieman ja katsot mua, isket silmää. Sanot: "tyttö, sinä olet helmi" Mä nauran kovaa ja korkealta, pudistan päätäni ja hiljenen, kun sun kulmas nousee. Ehkä mä uskon sittenkin sen. Ainakin mä haluan niin, haluan, että olen sulle helmi. Tiedän ja sä tiedät, se riittää.

Mä hengitän äänettömästi. Nousen polvilleni ja nojaudun sua vasten. Olet niin lämmin, sun tukassasi on vieno tupakan haju. Leukaan pistelee, kun liikutaan sitä vasten sun takaraivoa. Hiukset, ne todellakin haisee tupakalta. Käsken sun nousta ja mennä suihkuun. Sä nouset ja otat mua kädestä ja sanot ettet mene.. ilman mua.

Jalkoihin pistää, kun kävelen eteisen läpi suihkuun. Eteinen on hämärä ja pienet kivet lattialla ovat jääneet muistuttamaan eilisestä. Ihmiset, nauru ja tupakan haju ovat kaikonneet. Kivet ovat jääneet. Sä korjasit lampun. Mua hymyilyttää.

Peili on heti huurussa. Näen vain hämärästi hahmoni, kun astun kylpyhuoneeseen. Sä olet suihkussa, vesi lotisee vasten sun selkää, kuulen sen. Iho nousee kananlihalle. Vedät suihkuverhon pois edestä ja katsot mua. Jokin siitä hetkestä tekee aina niin ainutlaatuisen. Mä kaipaan sitä, kun olen kotona yksin ja annan hailean veden kastaa mun hiukset. Mä menen sun ohi ja työnnän sua suihkun alta pois. Mun vuoro. Käännän selkäni ja annan veden valua niskasta selkää pitkin alas, aina lattialle saakka. Sä otat munsta kiinni, suutelet niskaa ja sanot rakastavasi mua. Mä painan päätäni sua vasten ja sanon rakastavani sua. Sä pidät niin tiukasti kiinni, mä tunnen sen. Sä vain osaat kaiken niin oikein.

Käännät mua ja suutelet huulille. Aika odottaa taas meitä, se odottaa, se tietää. Sille on vain
tärkeää, että se saa meidät pitämään kiinni toisistamme ja se on valmis luopumaan kaikesta muusta. Vesi valuu, sekunnit muuttuvat minuuteiksi ja minuutit tunneiksi, aika ei ole läsnä. Vain sä olet siinä, suutelet mua ja pidät niin tiukasti kiinni. Se on kaikki siinä, tärkeää tai ei, se hetki on meitä varten.

Ja seinän takana Iida tekee kuolemaa. Se taas yskii ja unelmoi huomisesta, tulevasta.