IRC-Galleria

Tönäiset, kaadun maahan.
Potkit päähän, en saa ääntä suusta.
Jatkat vain, makaan tajuttomana.
Lähdet pois, jätät mut kuolemaan.
Kuulen askelista, joku tulee.
Tunnen katseen, et kuitenkaan pysähdy auttamaan.
Ulkona pakkasta, mä jäädyn pian.
Ikuiset vammat, tahdon silti jatkaa.
Jatkaa elämää, nauraa.

Pystyn jatkamaan, en ehkä tänään.
En huomenna, en ensi kuussakaan.
Voi mennä vuosia ennen kuin haavat on paikattu.
Sä naurat, mä makaan vieläkin maassa.
Kerään voimia, vielä mä nousen,
kostan kaiken.

Tiedän et lopulta pystyn asiat käymää läpi,
niist puhumaa sekä kirjottaa.
Päivä päivältä täs eletää,
hetki hetkeltä edetään.
Lähempänä tulevaa,
toivottavasti parempaa.

Nyt tuntuu pahalta, katsoa sua silmiiis.
Sieltä näen sen, sun lämpimän katseen.
Se katse ei ole enää minulle.
Näen sut kainalossa toisen, onnellisen.
Kai mun pitäis olla onnellinen sun puolesta,
en kuitenkaan ole.
Olenko huono ihminen, kysymys nousee huulille.

Kuulen huminaa taivaalta, tahdon heittäytyä mukaan.
Mukaan tuulen virtaan, lentää pois.
Tahdon päästää irti, en jaksa käydä tätä asiaa läpi.
Älä hoe mulle, että kaikki on hyvin, niin ei ole.
Sä tiedät sen itsekkin.

Tiedän et lopulta pystyn asiat käymää läpi,
niist puhumaa sekä kirjottaa.
Päivä päivältä täs eletää,
hetki hetkeltä edetään.
Lähempänä tulevaa,
toivottavasti parempaa.