Mennyt viikko meni Nivalasa aika nopsaa loppujen lopuksi. Vaikka alkuviikko vähä tuntu semmoselta kangistelulta.
Melkonen hippiäishimpula-olo ollu. Jotenki vaa joskus tuntuu, että sitä ei kuuluis ihan joka paikkaan. No määpä oon mitä mää oon.
Pitiki valittaa ja purkaa kiukkua taas äiteelle, etten muistanu että huomena mennää Pyhäsalmesa käymää mummulla. Kiva, ko semmonen kauhian nippu paperia olis täytettävänä ja ruotsia. Ei helekutarallaa mukavvaa tekemistä automatkaksi (n. 1½h parin mutkan kautta).
Saunaki lämminnä, pitäis mennä kohta tai täytyy. Sen verta limanen ja kakkanen olo.
Taikaki pääs käymää joella päin juoksentelemasa tänään. Ja näin suht ison metsonki. Säikähin ja sinne se räpisteli männyn latvaan kotkottaa. Ja koira haukkuupi menemää. Mullakin erittäin jännä päivä siis ollu toho puoleen päivään asti jo. Sitte tehä tohon naapuriiin toiselle mummolle murokakkuja ja torttuja. Hyvän mielenhän siitä ainaki saa. :)
Muutenkin tuntuu, että joulumieltä tullu enämpi ku jouluvaloja jo melko paljo meilläki ja luntaki se on satanu ja toivon ja tiiänki, että nuo lumet tulee pysymää! Parempi olis!
Kuten jo aikasemmi tais tulla mainittua, niin elämänki kanssa on tullu kaveerattua paremmin. Tuntuu, että senki kans voi kohta mennä pidemmälle ku tutustumisasteelle. Ehkä ihastus-asteelle. Onhan siinä oma pikkumatkasa, ennen ko voi sanoa, että on rakastunu elämää. Joo, melkosta höpötystä. Hehe.. Verrata ny omaa suhetta elämää tolla tavalla.
Ens keskiviikkona jo onneksi joululomalle. Sitä on vaa sinnitelty tuola Nivalasaki puolivuotta. Kavereita kyllä turhanki usein vaan liian ikävä. ='/ Onneksi sentään puhelimet on keksitty. Ja saldorajaakaa ei ole.
Turhat jaarittelut sikseen, Dingotyttö lähtee saunommaa! (: