täällä vaan yhä hereillä häröillään... ei jaksa viel men nukkuun vaikka meinaa ollakki puolizombi olo.
8 päivää seuraavaan kuukauspäivään,apuva se on jo neljäs.
Oikeesti mä oon vieläkin jollain tapaa what the fuck ja että helvetti kohta se kuitenkin kyllästyy ja lähtee.
Toisaalta siitä nyt on ollu aika pitkälti noista peloista aina se merkkinä että rupean vollottamaan vitusti jos tulee jotain kohtuu pahaa kränää...
Minkäs teet kun ei oo löytyny (loppujen lopuks) sopivia ja ite ovat suurimmaks osaks mut jättäny, siis nuo minun edelliset suhteet.
Empä minä jaksa enää monellekkaan olla vihanen, muutamalle vaan (no kai kun loput on tuttuja/kavereita)
Niin muuten noista kahesta uudesta kuvasta näkyykin että otin huulikorun pois.
Saatan sitä joskus käyttää mut kuitenni, ehkä kieltämättä JP:llä oli sormensa pelissä ku se sano että oon kauniimpi ilman romua naamassa (ja oikeilla kulmakarvoilla minkä itekkin totesin mutta hei, on jo kohtuullinen sänki :) )
Helvetti kun on taas ikävä. Saa paljon paremmin unta kun saa nukkua oman kultsimultsin kainalossa.
Vaikka saattasinkin puhua päättömiä lauseita unissani joulupukin tulemisesta tai karjua ja hakata ukkoani unissani. Mutta se hakkaaminen on puhdas vahinko! Minkäs minä sille voin että riehun nykyjään unissani perkele. En ees ois tienny ellei JP ois kertonu siitä.
Lomalla on muuten kiva olla kun ei tarvi stressata eikä ahdistella eikä kärsiä nälästä tai tylsyydestä.
Saa äitin tekemää ruokaa :3
Mutta nyt kun ei näköjään enää tuu mittään järkevämpää puhetta niin Nemimonde kiittää ja kuittaa tämän yöllisen pohdiskelun.
No perkele. Aamusen pohdiskelun. Kuitenni, nyt hei ja moi alkkareistas löyty koi