Ajatteletko paljon tulevaisuuttasi?
-Aika paljon loppuunsa joo. Ehkä tänä vuonna tullu enemmän ajateltua tulevaa kuin aiempina vuosina.
Oletko enemmän varma vai epävarma?
-Riippuu asiasta. Usein tuppaan olemaan suht epävarma, mutta koitan aktiivisesti olla aina varmempi. Oon liian entä jos-luonne välillä.
Viimeisin asia, jonka takia itkit?
-Osittain ahdistus, traumat ja helevetin stressaava/tunnepitoinen vuosi ollu niin annoin kerrankin itteni purkautua kunnolla itkemällä
Tyhmin pelkosi?
-Voiko pelkoja ees sanoa tyhmiksi? Valideja tunteitahan nekin, vaikka eivät aina ihan järellisiä oo. Ehkä omasta mielestä se, ettei miusta välitettäis vaikka tiiän 100% varmuudella, että on ainakin n. 10 ihmistä välittää.
Onko kukaan koskaan pelastanut henkeäsi?
-Tavallaan joo. Sitä kautta, että on syitä, miksi ei voi lopettaa elämistä.
Oletko koskaan satuttanut ketään toista ihmistä fyysisesti?
-Nuorena tahallaan, isompana vahingossa.
Elämäsi kamalin päivä?
-No en tiiä sillei kamalin, mut kerran oon ollut niin henkisesti sekaisin, että en oo voinut ees lähteä kotoa ulos. Vähän hämmentävää kun ei oo koskaan aiemmin ollu ihan tuossa skaalassa.
Oletko nyt tällä hetkellä iloinen?
-Ihan joo :) Joku ihme suruisuuden ja ahistuksen aalto tuli päivällä hetkeksi mitä ihmettelen, mut muuten ollu aika hyvä päivä ^^
Onko sinua kiusattu?
-On
Jos on, onko se tuonut sinulle itsevarmuutta?
-Siinä mielessä joo, että uskaltanut näyttää sellaiselta kuin haluan suunnilleen (no joo, haluaisin mustat hiukset mut pidän filmihommien yms. takia ruskeana), olla avoimesti outolintu (vaikka ihan kaikkea outoutta en kehtaa tehä julkisesti xD ) ja muutenkin elää mahdollisimman hyvin sellaista elämää, mitä itse haluan elää ja mikä tekee onnelliseksi välittämättä mahdottomasti mistään vitun sosiaalisista normeista (toki byrokratian takia joutuu välillä tappelemaan yms. mutta silti.)
Eikä oo muutenkaan ollut tarvetta olla niinkuin muut.
Millainen suhde sinulla on vanhempiisi?
-Toiseen ihan ok, toiseen tällä hetkellä ei kovinkaan hyvä ja se sattuu. Toivon kyllä, että tilanne paranee ajan kanssa takaisin ennalleen, mutta se ei oo miusta täysin kiinni enää.
Mistä asiasta olet kaikkein kiitollisin elämässäsi?
-Hankala valita vaan yhtä. Siitä, että loppuunsa vaikka välillä tosiaan on tullut paskaa niskaan aika urakallakin, niin silti on ollut tähän mennessä aika upea elämä, jossa on ollut todella paljon aivan mahtavia hetkiä ja vielä upeampia ihmisiä ^^
Mitä teet, kun olet vihainen?
-Usein huudan, oon joko hyvin suorasanainen tai sitten vittuilen, mökötän ja oon aika kakara. Oon koittanut nykyään opetella ilmaisemaan sitä vähän rakentavammin ja hillitymmin.
Luotatko helposti ihmisiin?
-En enää kovinkaan helposti loppuunsa. Välillä meinaan kyllä lipsahtaa ja luottaa liikaa, tosin nyt alan hiljalleen olla sitä mieltä, että ehkä se luottamus nimenomaan pitää ansaita.
Ja ehkä sitä ei tarviikkaan edes kovinkaan moneen ihan täysillä luottaa (mutta läheisiin pitäisi pystyä luottamaan 100%, hence the luottamuksen ansaitseminen). Lavalla ja kuvauksissa tosin joutuu luottamaan aika paljon, vaikka normaalielämässä ei luottaisi (toisaalta duh, työnkuva.) mut se on vähän eri asia.
Kuinka usein olet surullinen jostakin?
-Riippuu aiheesta.
Ajatteletko olevasi rohkea?
-Tietyssä mielessä joo.
Millaisena näet itsesi?
-Hyvin paradoksaalisena ihmisenä. Miussa on aika paljon hyvää, mutta toisaalta taas joltain osin on taipumus olla myös helevetin pimeä ja kylmä (mutta kovinkaan moni ei tuu näkemään sitä enkä välttämättä haluakkaan kauhean avoimesti näyttää tai keskustella kovinkaan usean kanssa, koska sitä ei ymmärretä helposti). Miusta ehkä päällimmäinen kuva on että oon hyvin iloinen, avoin, eläväinen, huoleton, vähän ehkä naiivi, empaattinen.
Ja joo, oonhan mie ja osittain pyrin enemään olemaan tuolla puolen mutta se on vain hyvin pieni osa ja välillä turhauttaa, miten paljon ihmiset aliarvioi vain pelkän olemuksen/ulkonäön perusteella. Koska tuon lisäksi näen itseni myös selviytyjäluonteena, syvällisenä, tietyissä määrin analyyttisena, kriittisenä, viisaana, joltain osin yhtä aikaa herkkänä ja vahvana. (vaikka välillä teenkin vitun typeriä asioita impulsiivisuuden vuoksi). Osaan myös olla kyllä omalta osin aika vittumainen, mielellään en ole mutta välillä se on vahingossa ja välillä tahallaan. Lowkey kyynisyydestä, minkä aspahommien tekeminen on osin aiheuttanut en kauheasti tykkää loppuunsa.
Ehkä MBTI:stä ENFP selittää aivan älyttömän hyvin, tai ainakin itse samaistun siihen huomattavasti.
Näen myös, että vaikka aika monen ihmisen kanssa usein löydän jotain yhteistä, jotain tarttumapintaa yms. niin jään silti monelle joltain osin aina ulkopuoliseksi.
Valehteletko paljon?
-En enkä mielellään edes valehtele. Joo, saatan sanoa joitain asioita huomattavasti pehmeämmin ja jos näen, että jossain asiassa on parempi olla hiljaa kuin tuoda ajatuksia esille (sotkee liikaa turhaan yms.), niin olen todennäköisemmin hiljaa.
Onko sinulla salaisuutta jota et ole kertonut kenellekään (etkä aiokaan)?
-Ei. Kaikki ne salaisuudet (mitä muistan xD) oon vähintään JP:lle kertonut. Toisaalta eipä miulla ees loppuunsa oo kauheasti salaisuuksia.
Uskotko Jumalaan/Jumaliin?
-Uskon yliluonnolliseen, mutta en mihinkään jumalolentoihin. Liian epätodennäköistä, että olisi joku yliluonnollinen kusipää/kusipäitä, joka epäoikeudenmukaisesti toteuttaisi asioita ja se pitäisi vaan hyväksyä maagisesti ja mihinkään ei voisi loppuunsa vaikuttaa. Että kaikki olisi vaan ennalta päätettyä, että näin nyt vaan vittu käy.
Mut miun puolesta jokainen saa uskoa mihin haluaa ja olla eri mieltä, kunhan ei tuputa omaa uskontoaan toiselle.
Uskotko, että on olemassa enemmän kuin kaksi sukupuolta?
-En, ehkä olen vähän oldschool kun näen sukupuolen vain enimmäkseen biologisena konseptina. Transsukupuolisuudessa ei ole mitään vikaa, sehän on vain väärään kehoon syntymistä, mut en pidä genderfluidismin konseptista, koska näen että se enemmän vain lisää rajoituksia sille, millainen miehen tai naisen pitää olla.
Omasta mielestä siinä ei ole mitään vikaa, jos mies pukeutuu mekkoon, meikkaa tai itkee, hän on silti mies jos ei satu olemaan transsukupuolinen. Sama homma naisissa, nainen saa ihan vapaasti olla ns. poikatyttö luonteeltaan ja ulkonäöltään, ei hän ole sen takia yhtään sen "vähempi nainen".
Toki vielä toistaiseksi on konsepti, mikä katsotaan maskuliiniseksi ja mikä feminiiniseksi, en sitä kiellä, mutta mielummin haluan nähdä ihmisen persoonana, en pelkästään sinä, mitkä vehkeet sillä nyt sattuu olemaan. Tai mikä seksuaali on.
Jotenkin seksuaalisuudestakin tehdään ihan liian iso haloo siinä mielessä, että osa ihmisistä mainostaa sitä niin paljon, että hankala edes enää tietää, mitä muuta ihminen on kuin oma seksuaalisuutensa (ja pelkän seksuaalisuuden oleminen on vitun tylsää).
Ehkä vaan ite haluan mielummin tietää, mikä ihmisen tarina ylipäätään on, mistä hän haaveilee, mitkä on hänen arvonsa, mistä lähtökohdista hän on lähtenyt ja miten se on häntä muuttanut. Miten suhtautuu eri asioihin.
Ja toki kunnioitan ihmisiä, että kutsun heitä sillä persoonapronominilla, mitä haluavat, toisaalta jos sen haluaa vaihtuvan joka tunti niin mielummin pysyn poissa. En kutsuisi ihmisiä edes eri nimilläkään, jos se nimi vaihtuisi jatkuvasti.
Voi vittu että voin saada paskaa niskaan kyllä tästä rantista. No, tulipahan tehtyä. Kyllähän tästä ois kiva keskustella, mikäli keskustelu pysyy asiallisena eikä oo mitään talikkojahtia vaan sen takia, että satun olemaan tätä mieltä.
Nykypäivänä vähän ahdistaa kun aika moni asia vedetään mustavalkoiseksi vastakkainasetteluksi, eikä voida vaan keskustella näkemyksistä, siitä huolimatta että ilmaisen näkemykseni nyt vähän jyrkästi tässä.
Paljonko olet muuttunut viimeisen kolmen vuoden aikana, vai oletko ollenkaan?
-Tänä vuonna ehkä enemmän kuin aiempina vuosina ja sekin on vähän sahannut minne sun sattuu. Vähän ollut osittain hukassa.
Oletko introvertti vai ekstrovertti?
-Ekstrovertti introvertti xD No siis enemmän ekstrovertti loppuunsa, mut on taipumusta introverttiyteen eli viihdyn joskus ihan itekseenkin ja joskus se on ihan tarpeellistakin vetäytyä, mutta tykkään loppuunsa olla sosiaalinen. Nykyään meinaa vaan välillä olla vaikeuksia ottaa yhteyttä kehenkään, vaikka mielessä olisi.
Oletko viillellyt itseäsi?
-Teininä joo.
Onko sinulla siitä arpia?
-Ei onneksi, en koskaan viiltänyt kauhean syvältä eikä oikeestaan ees tarvinnut.
Onko sinulla lääkitystä?
-Ei.
Asia, mitä teet joka päivä?
-Juon kahvia ja käyn tupakalla :D Ja syön.
Käytätkö mietoja huumeita?
-Jääköön tämä omaksi tiedoksi.
Milloin olet ollut onnellisimmillasi?
-Kun on päässyt harkkoihin/kuvauksiin ja esityksissä/screeningeissä. Myös sillon, kun on ollut hyviä hetkiä ystävien tai avopuolison kanssa. Silloin tällöin humalassa. Tai kun tanssii hyvän biisin tahtiin. Tai saunassa, kun rentoutuu ja pääsee sisäiseen rauhaan. Kun pääsee uimaan ja voi nähdä, kun pikkukalat ui ympärillä.
Illalla, kun on kävellyt kadulla ja on hämärää. Sillon, kun on saanut hyvää ruokaa. Silloin, kun on onnistunut tosi hyvin jossain. Silloin, kun olen kokenut olevani rakastettu ja hyväksytty ihan vaan sellaisena kuin olen. Silloin, kun olen huomannut, että pärjään jossain tai pystyin johonkin, josta ajattelin ensin että ei onnistu/tule onnistumaan.
Kun läheiset on onnellisia. Kun on innostunut jostain. Kun olen lukenut Nemiä ja kuunnellut hyvää musiikkia. Silloin, kun on saanut nauraa. Silloin, kun joku pieni hetki tai asia on tuntunut maagiselta.
Onnellisin lapsuusmuistosi?
-En kauheasti enää muista lapsuudesta, siitä alkaa olla jo niin pitkä aika. Uimareissut sekä kesällä että järkätyt reissut Aaltoalvariin, puissa kiipeily, se että kun kahto vierestä kun iskä pelas Tomb Raideria. Leikit kavereiden kanssa. Se, kun 2 vuotta olin toivonut itelle kumiankkaa ja sain sen vihdoin. Se, kun sai silittää Hyrrää. Lapsuuden diskot. Mummolan mansikkapellosta mansikoiden hakeminen tai syksyllä karviaisten hakeminen. Jyväskylässä käynnit ja mäkkäri. Serkkujen kanssa riehuminen mummolassa. Se, kun haaveilin aika paljon kaikesta, mm. oman puumajan rakentamisesta. Aitassa nukkuminen kesällä. Se, kun yöllä heräsi jouluna ja kuusessa oli valot päällä, jotenkin vaan niin comfy näky. Pelien pelaaminen netissä.
Noi nyt tuli äkkiseltään mieleen. Tuli yllättävän paljon :D ja no, osa noista on ehkä enemmän vaan hyviä muistoja kun mitään onnellisia (tai no, onnellisuus on suhteellista).
Oletko riippuvainen jostakin?
-Tupakasta nyt ainakin ja näyttelemisestä :D
Jos katse voisi tappaa, kuinka monta olisi kuollut takiasi?
-Ehkä paria ihmistä saattasin kahtoo murhaavasti. En mielellään vihaa ihmisiä koska viha on aika voimakas ja kuluttava tunne, mutta myönnän että on yksi, joka ansaitsee sen ja voin sanoa, että siinä vaiheessa saa aika paljon kaikkea paskaa tehdä, että rupean vihaamaan. Aiemmin oli muutamia muitakin, mutta niiden kohalla se on ehkä muuttunut enemmän halveksunnaksi tai sitten, että en vaan enää jaksa välittää millään tavalla.