Talvi.
Sitä odotin kauan, se on nyt.
Odotan kevättä, jotta talvi päästäisi irti kylmistä kouristaan, päästäisi valon maailmaan.
Ja lämmön.
Kevät.
Se joka tuo kesän odotuksen mieleen, tuo ilon puheeseen, ja valon maailmaan. Mutta se ei riitä, ja odotan kesää.
Auringonpaahdetta.
Kesä.
Se loistaa lasten silmistä, heijastuu vedestä, ja iloisista ilmeistä.
Mutta kesäkin jotain varmaan alkaa tylsyttämään, joka odottaa syksyä.
Ruskoa.
Syksy.
Tuulee kovaa, lehdet lentää, kaunis iltarusko loistaa, mutta sekään ei tyydytä pienen ihmisen mieltä joka ei tyydy koskaan näihin suomen vuodenaikoihin.