Muistan sen viimeisen kerran kun tulit luokseni mua katsomaan.
Se matka oli pitkä, ehkä sua vähän nukutti, olit uupunut.
Silmäluomet kävivät liian raskaiksi, kantaa jaksaneet enää eivät.
Yht` äkkiä väsymys sut pikku hiljaa syvään uneen keinutti.
Nukahdit.
Maisemat silmiesi edessä vaihtuivat valkoisiin pilviin sinun maailmassasi.
Hetkellisesti.
Sanat kaikuivat tyhjinä, toinen toistaan toistaen.
Hiljaisuus etsi sijan levollesi.
Ikuinen rakkautemme painautui sydämellesi.
Pian sä olit vapaa, kuin taivaanlintu.
Enkeli kuivasi kyyneleesi ja poisti tuskasi.
Nyt sun on helpompi olla.
Olet turvassa.
Jumalan luona.
Taivaassa.
Tämä rakkaus on ikuista,
Minä jatkan,
Sinä jatkat.