Elämä on hassu juttu.. laittaa oottamaan jotain ja sit kun se tapahtuu.. niin ei se ookkaan niin hauskaa kun on voinu kuvitella.
pitäis osata elää päivä kerralaan mutta se on sinällää helvetin hankalaa.
ja vaikka pitäs mennä päivä kerrallaan, niin silti pitäs tietää jo tulevaisuuteen et mitä haluu tehä sit ku on iso.
Jos jotain suunnittelee niin se menee yleensä piloille.. (laivareissu tekee kyl ison poikkeuksen!!!) jos ei suunnittele ja tekee vaan tai lähtee vaan johonki niin kyllä sekin aika herkästi piloille menee.
Ystävätki on hemmetin vaikee asia... pitäis olla lähellä niitä ja jos on välimatkaa niin osata soittaa ja muuta tarpeeks usein... en mä oo sellanen ihminen joka soittelee koko ajan ja kyselee et miten menee...
jos tietää et joku on sulle tärkee niin kyllä se ymmärtää.
toivottavasti.
Minkä takia kaikki kuvittelee että kun täyttää 18 niin koko elämä muuttuu?
ei se vaan oo ihan niin.. vastuuta tulee paljon lisää ja baariinki pääsee.. mut mikä ihan oikeesti ihmisessä muuttuu?? ei se oo vaan sellanen maaginen BIM olet aikuinen.
ihmanen kasvaa koko elämänsä ajan.. ja nyt kun kaverit tuttavat yms. täyttää niin sen kyllä huomaa kuka osaa ottaa vastuun ja kuka ei...
ne erottuu jotka ei osaa rajotttaa itteensä ja joille se kohoo päähän...
ite tiedän kyllä olevani vielä ihan pentu.
en edes YRITÄ väittää kenellekään että oon aikuinen.
KIITOS.
Oli taas filosofinen purkautumis olo