IRC-Galleria

Oisin tehnyt muutamalle asialle todella toisin kun sinä.
Itseasiassa, ymmärrän sinua..Tiedän miltä tuntuu..
Ai,en tiedä? No, menetin joskus yhtä paljon kuin sinäkin. Käyttäydyin huonommin, sekosin.
Sinä pysyit järjissäsi edes vähän.

En tiedä vieläkään mitä haluan, haluanko edes mitään?
Uskon olevani jotakin, mitä ennen pelättiin, joita ennen tapettiin.
Kannan kirousta,usko minua. Koskiessani johonkin hyvään, hyvä muuttuu..
Se johtuu minusta, mutta tiedän sen nykyisin, joten en halua enään ihmetellä.
Uskon myös, että minut joskus tapettiin. Minä kuolin. Minut haudattiin.
Muilla oli hauskaa, mutta kukaan ei koskaan tajunnut, että todellakin kuolin ja hautauduin.
Osasin nousta ylös. Askel kerrallaan. Kaivauduin ylös.
Tulin takaisin maailmaan eri ihmisenä. Täysin erilaisena.
Yksi ihminen tunsi minut, koko ajan, kuolleenakin. Nykysinkin tietää millainen olen.
Hän oli enkeli siellä, missä minä kuolleena joskus kävin.
En ollut taivaassa, koska taivaassa ei varmasti ole yhtä sekavaa kuin päässäni silloin.
Minulla oli mahdollisuus päästä ylös aikasemmin. Herätä kuolleista mutta..
En pystynyt, en kyennyt. En halunut olla kuollut mutta.. En vain pystynyt.
Kuolleena ei ollut ehkä mukavaa, mutta moni kokemus syntyi.. Sillon kun tahdoin tehdä jotakin.
Välillä meni huonommin. Olin vain kuollut vailla ajatuksia, tekemisiä.. Olin kuollut. Makasin vain.
Välillä.. Yritin kuolla lopullisesti, mutten onnistunut. Se oli hyvin vaikeaa.
Pahat menneisyyden asiat mielessä, aina, mutta lopullinen kuolema.. Se oli liian vaikeaa.
Halusin, todella halusin mutten pystynyt, en kyennyt.. En pystynyt tekemään asiaa, mitä toivoin todella paljon, en kyennyt toteuttamaan suurinta toivettani.
Mutta, olen noussut. Uutena ihmisenä. Kuolleena minulla ei ollut tunteita.
Nyt olen elossa, täynnä tunteita, täynnä vihaa. Viha riittäisi viemään ihmiseltä tärkeimmän.
Voitko uskoa. Tappajani, pystyn tekemään jotakin, mitä te teitte vain osittain. Riistämään ihmiseltä tärkeimmän. Tapoitte syyni elää..Mutta, vihani vain kasvaa.
Ei olemassa sanaa 'kosto', jos olisikin, se olisi liian turha,helppo ja harvinaisen tyhmä. Kostaminen on helppoa. Säälittävän helppoa. Minua nolottaisi edes sanoa kostavani.
Asia menee näin: En kosta, mutta pahempaa..

Olen nykyisin ehkä iloinen. Kai, mutta en tiedä mitään. En tiedä mitä haluan,miksi haluan tai mitä ylipäätään teen. Paitsi, odotan. Odotan päivää, jolloin voin nauraa kuolemille.
En tapa kenekään syytä elää..

Ensimmäinen päivä, toinen päivä ja kolmaskin ehkä..En muutu enää nousemiseni jälkeen.
Toivon eniten pääseväni pimeydestä. Pimeydestä joka on vallannut minut. Jumala on olemassa, uskon Häneen. Olen silti pimeyden keskellä. Aurinko ei tule enään. Aurinko on..muiden luona.
Olen matkalla auringon luo, mutta matka kestää. En luovuta. Älä sinäkään.