Elämässä tehdään valintoja. Oliko yllätys? No ei ollut. Sitä se on, on aina ollut ja tulee aina olemaan. Nu och futur. À la vie et à la mort. Luulisi että siihen on harjaantunut. Mokaamaan ja päättämään väärin. No I don’t want it. Siinähän se ongelma on, koskaan ei voi tietää mitä huomenna haluaa. Miksi meidän pitää tietää nyt, mitä haluamme isona tehdä? Emmekö voisi vain päättää, että tänään haluan tätä ja huomenna ehkä jotain muuta? Ongelma onkin siinä, että tällaiset päättämättömät yksilöt ovat yhteiskunnalle rasite. Päättäjät ovat jo päättäneet mitä haluavat, he haluavat paljon rahaa, helposti ja mahdollisimman suuren riiston kautta. Miksi muuten monien poliitikkojen yhteydessä puhutaan puhelahjoista, kun suurimmalla osalla lauseet alkavat ja loppuvat pidennettyyn ö-kirjaimeen. On toki niitä, joiden lauseet ovat mannaa korville. Heillä on kanssa yleensä suurin valta, mycke pengar ja eniten tuulesta temmattuja lausuntoja. Naurettavaa vaatia uusia vaaleja. ”Minä haluan uudet vaalit ja sitten minä en äänestä yhtäkään puoluetta joka on eduskunnassa sillä minä en ole sinisilmäinen.” Tiesitkö, ettei se peiliin katsominen ole aina konkreettista? Joskus se on oman heikkouden ja omien virheiden myöntämistä. Kaikki täällä kusettaa. Aivan niin, jopa sinä. Miksi ei kusettaisi kun kaikki muutkin niin tekevät? Yllätys: maailma on valintoja täynnä ja kaikki puhuvat paskaa. On oma valinta uskooko sitä.