IRC-Galleria

Mira on kaksoistähti jossa on sykkivä muuttuja Mira A ja valkoinen kääpiö Mira B eli VZ Ceti. Sykkivä Mira A on hyvin punainen jättiläistähti. Miran suurin kirkkaus on maksimissa noin 3,5. Maksimin kirkkaus on vaihdellut välillä 2,9 ja 4,9. Minimit ja maksimit nousevat ja laskevat jonkinlaisen järjestyksen mukaan. Minimin kirkkaus vaihtelee välillä 8,6–10,1, keskimäärin 331,96 päivän jaksolla, Miralla on myös muita jaksoja noin 60–1100 päivän välillä.

Kirkkauden kokonaismuutos absoluuttisesta minimistä absoluuttiseen maksimiin (mitä ei tapahdu saman jakson aikana) on 1700-kertainen. Miran himmenemisestä huomattava osa johtuu eräiden hiukkasten tiivistymisestä kylmenevän tähden kaasukehään.

Miran absoluuttinen kirkkaus vaihtelee noin välillä -2,5 ja +4,7. Minimissään tähti on yhtä kirkas kuin Aurinko, maksimissaan 700, jopa 1500 kertaa Aurinkoa kirkkaampi. Hubble-avaruusteleskoopin mukaan Mira on 700 auringon läpimittainen tai erään mittauksen mukaan säde 3,5 AU. Miran absoluuttinen bolometrinen kirkkaus on maksimissa -5. Miran pintalämpötila vaihtelee välillä 2000–2600 K, ja on keskimäärin noin 2300 K. Kun tähti on kuumimmillaan, se kuuluu luokkaan M6III ja kylmimmillään M9III. Miran massa on 15,7 Auringon massaa.
Hubble-avaruusteleskoopin ottamassa kuvassa näkyy Mira A:n epäsäännöllinen muoto
Hubble-avaruusteleskoopin ottamassa kuvassa näkyy Mira A:n epäsäännöllinen muoto

Sykkivästä Mira A:sta virtaa ainetta tähteä kiertävään Mira B:hen. Mira A venynyt pisaranmuotoiseksi Mira B:n painovoiman takia. Mira B:n massa on 4 Auringon massaa. Tähtien väli on 0,6 kaarisekuntia eli 70 AU. Kiertoaika on noin 400 vuotta ja radan soikeus soikeus 0,66. Kaukaisimmillaan väli on 1,7 kaarisekuntia, lähimmillään 0,1 kaarisekuntia. Mira B:n spektriluokka on KV. Se on oranssi pääsarjan tähti, vaikka aiemmin ajateltiin että se olisi valkea kääpiö.

Oranssin tähden massa on 0,7 MO, ja sitä ympäröi mirasta virranneesta aineesta, ja tähtituulen toimasta aineesta koostuva esiplanetaarinen kertymäkiekko.

Kertymäkiekko on huomattavasti emotähteään kirkkaampi. Mira B on myös muuttuja VZ Ceti, ja sen kirkkaus vaihtelee 9,33–12. Hidas 13 vuoden jakso + minuuttien kirkkausvaihtelut mm. flareista. Kun Mira A on lähimmillään Mira B:tä, kaksoistähti voidaan luokitella symbioottiseksi kaksoistähdeksi niin kuin R Aquarii. Kaasuvirta näkyy parhaiten Hubble-avaruusteleskoopin ultraviolettisäteilyn alueella ottamassa kuvassa. Miralla on myös kaksi muuta seuralaista, Mira C ja D kaukana Mirasta. Mirasta virtaa ainetta ulos noin maan massan verran vuodessa, joka tekee Miran ympärille tähtienväliseen avaruuteen komeettaa muistuttavan kaasuvaipan]], koska Mira liikkuu avaruudessa.