IRC-Galleria

Kuten ulkonäöstä voi päätellä, citysiili on todella cool tyyppi. Don´t mess with this creature, dude!

Noora on suomalainen naisen etunimi. Noora on suomalaisversio kansainvälisestä nimestä Nora[1], jota myös käytetään Suomessa.

Nora on lyhenne nimestä Honora, Eleanor[2] tai Eleanora. Näistä Honora on johdos Honoriasta tai Honourista[3], jotka molemmat juontavat latinan kunniaa merkitsevästä sanasta[4][5]. Eleanor puolestaan on kehittynyt ranskalaisesta nimestä Alienor, jolla alun perin tarkoitettiin "se toinen Aenor", kun eräällä äidillä ja hänen tyttärellään oli sama nimi[6]. Eleanora taas on muunnos arabialaisesta nimestä Ellinor, joka merkitsee "Jumala on valoni"[7].

Vuoden 2006 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 10 541 Noora-nimen saanutta naista. Nora-nimen on vastaavasti saanut 2 082 naista.

Omikron Ceti /ο Cet /ο Ceti) on Valaan tähdistössä sijaitseva kirkkaudeltaan muuttuva tähti, joka on myös kaksoistähti. Punainen jättiläistähti Mira A on luultavasti vanhin tunnettu muuttuja, joka ei ole supernova. Se näkyy välillä keskimääräisen kirkkaana tähtenä, välillä tähden kirkkaus painuu kiikarien näkymättömiin. Tähteä ei näy paljaalla silmällä suuren osan sen sykkimisjaksosta. Mira on pitkäjaksoisten Mira-tyyppisten tähtien prototyyppi. Mira B on K-spektrityypin pääsarjan tähti, jonka ympärillä on kaasurengas. Vuonna 2007 todettiin, että B-tähdellä on esiplanetaarinen kiekko, ja että se ei ole valkea kääpiö niin kuin pitkään on ajateltu. Esiplanetaarinen kiekko on syntynyt aurinkotuulesta, joka on myös synnyttänyt tähden ympärille valtavan, ultraviolettivalossa näkyvän komeettamaisen kaasupilven. Kaksoistähti on noin 420 valovuoden päässä Maasta.

Nimen alkuperä ?
Bayerin designaatio Omikron Ceti, o Ceti, o Cet, omi Cet
Flamsteedin designaatio 68 Ceti, 68 Cet
HD-designaatio HD 14386
Muut designaatiot HR 681,SAO 129825, BD -3 353, WDS 02193-0259Aa, ADS 1778A, Mira B on VZ Ceti
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus (mv) 2,0–10,1, vaihtelee mm 331,96 päivän jaksossa korkeudella 8,1, muitakin jaksoja on. Mira B: 9,5–12,0
Absoluuttinen kirkkaus (Mv) 0,93 max?
Valovoima (Aurinko = 1) 15000 max/? LO (aurinkoa)
Spektriluokka M7IIIe (M5.5e-9e III), KV (oranssi kääpiö)
Väri-indeksi B-V 1,42 U-B 1,09, lähellä maksimia, ovat erilaisia vaihtelevilla kirkkauksilla.
Pintalämpötila keskim 2200/? K K
Massa (Aurinko = 1) 15,7 MO (aurinkoa)
Säde (Aurinko = 1) 700 RO (aurinkoa)
Muuttujatyyppi Sykkivä, pitkäjaksoinen Mira-tyyppiä
Pyörimisnopeus ? km/s
Metallipitoisuus ?
Ikä ? milj. v
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Valas Cetus
Rektaskensio (J2000) 02h 19m 20.79s
Deklinaatio (J2000) -02° 58′ 39.5″
Etäisyys 418 valovuotta (128,15 pc parsekia)
Parallaksi mas 7,79 ± 1,23 mas
Säteisnopeus +63,8 km/s km/s km/s
Ominaisliike mas/v RA: 10,33 mas/yr
dekl.: -239,48 mas/yr

Mira on kaksoistähti jossa on sykkivä muuttuja Mira A ja valkoinen kääpiö Mira B eli VZ Ceti. Sykkivä Mira A on hyvin punainen jättiläistähti. Miran suurin kirkkaus on maksimissa noin 3,5. Maksimin kirkkaus on vaihdellut välillä 2,9 ja 4,9. Minimit ja maksimit nousevat ja laskevat jonkinlaisen järjestyksen mukaan. Minimin kirkkaus vaihtelee välillä 8,6–10,1, keskimäärin 331,96 päivän jaksolla, Miralla on myös muita jaksoja noin 60–1100 päivän välillä.

Kirkkauden kokonaismuutos absoluuttisesta minimistä absoluuttiseen maksimiin (mitä ei tapahdu saman jakson aikana) on 1700-kertainen. Miran himmenemisestä huomattava osa johtuu eräiden hiukkasten tiivistymisestä kylmenevän tähden kaasukehään.

Miran absoluuttinen kirkkaus vaihtelee noin välillä -2,5 ja +4,7. Minimissään tähti on yhtä kirkas kuin Aurinko, maksimissaan 700, jopa 1500 kertaa Aurinkoa kirkkaampi. Hubble-avaruusteleskoopin mukaan Mira on 700 auringon läpimittainen tai erään mittauksen mukaan säde 3,5 AU. Miran absoluuttinen bolometrinen kirkkaus on maksimissa -5. Miran pintalämpötila vaihtelee välillä 2000–2600 K, ja on keskimäärin noin 2300 K. Kun tähti on kuumimmillaan, se kuuluu luokkaan M6III ja kylmimmillään M9III. Miran massa on 15,7 Auringon massaa.
Hubble-avaruusteleskoopin ottamassa kuvassa näkyy Mira A:n epäsäännöllinen muoto
Hubble-avaruusteleskoopin ottamassa kuvassa näkyy Mira A:n epäsäännöllinen muoto

Sykkivästä Mira A:sta virtaa ainetta tähteä kiertävään Mira B:hen. Mira A venynyt pisaranmuotoiseksi Mira B:n painovoiman takia. Mira B:n massa on 4 Auringon massaa. Tähtien väli on 0,6 kaarisekuntia eli 70 AU. Kiertoaika on noin 400 vuotta ja radan soikeus soikeus 0,66. Kaukaisimmillaan väli on 1,7 kaarisekuntia, lähimmillään 0,1 kaarisekuntia. Mira B:n spektriluokka on KV. Se on oranssi pääsarjan tähti, vaikka aiemmin ajateltiin että se olisi valkea kääpiö.

Oranssin tähden massa on 0,7 MO, ja sitä ympäröi mirasta virranneesta aineesta, ja tähtituulen toimasta aineesta koostuva esiplanetaarinen kertymäkiekko.

Kertymäkiekko on huomattavasti emotähteään kirkkaampi. Mira B on myös muuttuja VZ Ceti, ja sen kirkkaus vaihtelee 9,33–12. Hidas 13 vuoden jakso + minuuttien kirkkausvaihtelut mm. flareista. Kun Mira A on lähimmillään Mira B:tä, kaksoistähti voidaan luokitella symbioottiseksi kaksoistähdeksi niin kuin R Aquarii. Kaasuvirta näkyy parhaiten Hubble-avaruusteleskoopin ultraviolettisäteilyn alueella ottamassa kuvassa. Miralla on myös kaksi muuta seuralaista, Mira C ja D kaukana Mirasta. Mirasta virtaa ainetta ulos noin maan massan verran vuodessa, joka tekee Miran ympärille tähtienväliseen avaruuteen komeettaa muistuttavan kaasuvaipan]], koska Mira liikkuu avaruudessa.

juonipaljastus : Noora ja Mira