IRC-Galleria

Yllättävän pitkäksi sattuneista syistä venynyt seitsemäs luku valmistui viimein. Lopulta siitä tuli suunniteltua viisi sivua pitempi. Pitää vähän skarpata tämän työtahdin suhteen. Uuden luvun voisi aloittaa jo torstaina. Jos valvon neljä yötä putkeen, saan sen valmiiksi ennätysajassa, sekä psykoosin. Ehkei sittenkään. Seuraavan luvun kanssa ei toivottavasti mene liian kauan. Ennen Moskovaa pitää olla _pitkällä_. Oikeita töitä ei ole kesäksi näillä näkyminen tiedossa, joten silloin ei ole muuta kuin aikaa ja kesätentit.

Luvussa #8 pääsemme jo lähelle Kaaosta. Sitä edeltää epämiellyttävä matka halki metsän ja tasangon. En muista, oliko aikaisemmassa versiossa reikiä maassa. Ne ovat maan alla asustelevien hirmujen tekemiä. Etäinen kaiku vanhasta Aarnikotkien Saari- pelistä.

Gilmer kunnon pelimiehenä pyrkii ansaitsemaan Laurdonin luottamuksen, mutta vaikeata se tulee olemaan. Pitää varmaan aiheuttaa pari vähältä piti- tilannetta.

Luovuin Nightwishista, koska hyvät lyriikat loppuivat. Tästä jatkaa Metallica. Lähes tulkoon kaikki sanat by James Hetfield.

With Hell in my eyes
and with death in my veins
The End is closing in

'Jump in the Fire'
Kill'em All