Vaikka mä elän kuin viimeistä päivää
Kiellän sen olevan viimeinen
Kavahdan terveen järjen häivää
Elämää vierastan, ihminen
Suuria, turhia toimia piirrän
Elämänkaarta kun suunnittelen
Sinutkin usein mä huomiseen siirrän
Tänään kun kanssasi ehdi olla en
Ja toisten jos manalle menneen kuulen
Vähänpä viisautta siitäkään saa
Ikuiseksi elon onneni luulen
Kunnes mun kummullani veisataan
Ja silloin puustani putoaa viimeinen lehti
Yö vie haaveilijan
Vain hetkisen ihminen elämään ehtii
Kaikki me kuolemme pian
Ihminen on kuin kärpänen täällä
Vaikka se toisin toivoa vois
Varjot kun värjyvät päiden päällä
Hetkessä huitaistaan kaikki pois
Siis missä on rakas tai ystävä parhain
Siellä sun paikkasi tänään jo on
Kaikki me lähdemme liian varhain
Kuoleman kankeuden karkelohon
Ja puustasi putoaa viimeinen lehti
Yö vie haaveilijan
Vain hetkisen ihminen elämään ehtii
Kaikki me kuolemme pian
- Jarkko Martikainen -
Uusimmat blogimerkinnät
- Eihän voi tuntea ihmistä, joka ei kerro it... 26.12.
- Tämmönen. 07.08.
- Satunnaisangstausta, möh 07.08.
- Jenna perkele käski :( 21.06.
- Kunhan jotakin. 19.06.
- Hei hei Herpertiina <3 18.05.
- - 16.05.
- ^^ 06.05.
- Et ole koskaan paikassa, vaan paikka on ain... 03.05.
- Maailman Mallikelpoisin Merkintä 29.04.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2011 (1)
- ▶ 2010 (56)
- ▶ 2009 (182)
-
▼
2008 (24)
- ▶ joulukuu 2008 (3)
- ▶ marraskuu 2008 (6)
- ▶ lokakuu 2008 (4)
- ▶ syyskuu 2008 (6)
- ▶ elokuu 2008 (5)