tuli taas olo etten omista elämää. jotenkin masentava ajatus perjantaina jolloin istun koko illan koneella ja sohvalla. kaikilla on jotain niin hienonkuuloisia menoja ja juttuja missä ne tapaa ihmisiä sillä välin kun minä eristäydyn taloon. äh turha lukea tätä kun taas kaipailen sitä jotain miun elämääni. *tyhjä olo* ei se toki haittaa. arki on joko harmaata tai sen alapuolella. tarvitsisin hymyä ja halausta. en vain saa sitä. tarjotkaa joku.