On taas yks niistä päivistä ku vois vetää ittensä hirteen.
Ja sen jälkeen vaikka vetää ittensä uudellee hirtee.
Kolmaskaa kerta ei pahaa tekis.
Taas yks niistä päivistä, jotka todistaa, että must ei yksinkertaisesti ole tähän elämään.
Eikä tähän maailmaankaan.
Kaikista vähiten tonne kouluun missä oon.
Hohhoijaa. Oon kyllästyny yrittämään. En mä tajua kuitenkaan, enkä mä valmistu kuitenkaan eikä ketään kiinnosta oikeestaa vittuakaan mitä mä teen. Ihajees.
Vihaan.
...vihaan.
VIHAAN!