Sun pitää taas pystyy olla täällä vahvempi kuin eilen,
sä oot frendies olkapää. Tukipilari ei tunteile.
Kuunnelles tuntuu siltä et seisot keskel piiriä, jos sul on vaikeet tuntuu, että ongelmas ois vitsiä.
Kun sul on vaikeet ollu, ketään ei kiinnosta,
sun ongelmat on sun, ja sä oot yksin niiden sidonnas.
Ja sitä huomaamattomasti purkaa vihaa,
kummallista ettei kokemuksille oo kumppania siunautunu.
On tutut kasvot, mut vieras puhuu. Ja kun ne katsoo suhun,
sä oot jo vieraantunu. Miks käy näin, miks kuvast ei saa selvempää.
Joskus on vaikeempi jatkaa, ja helpompi menettää.
Ongelmii pään sisäl, poljettiin päin niitä.
Nyt sängys makaa nuori mies, pitkin päiviä. Kadonnu mielenkiinto, hävinny kiinnostus.
Toinen käsi nojaa tolppaan, toinen käsi kii kossus.
Miten täs käy, on helppo arvata sunki,
jos elämässä on kolme päivää, känni, darra ja duuni.
Mies juoksee karkuun tulevaisuus perässään.
Et pääse pakoon ittees kannat menneisyyttäs selässä.
Kattopellit irtoaa, vesilasi myrskyää.
Mies pysyy paikallaan, päivät pyörii ympyrää.
Hullut päivät 24/7, seuraus on teon hinta ja ilman kuitteja eletään.