Et kaipaa minua
Väität: näin on hyvä
En vain tohdi uskoa
Kuule minua
Kuuntele kipua
Mennyt aika
Pitää minut elossa
Ja joka luojan päivä kannan tätä surua
Annan sille vallan, ruokin sydänverellä
Puren hampaat yhteen ja itken silmät päästäni
En jäänyt aivan yksin, on suru lohtunani
The deepest scars are the scars we cannot see