IRC-Galleria

Mun isoisä sai äsken sydän kohtauksen. Kun mä kuulin siitä ni mä en itkeny, enkä itke nytkää. Oonko mä shokissa? Ehkä, ehkä en. Tosin on siihen osannu jo varautua. Vanha ihminen jota nykyinen lääketiede on pitäny väkisin hengissä. Se vaan kärsii ku sen ruumis hajoo sen päältä. Nyt sitä ei enää satu eikä tunnu pahalta eikä edes vituta yhtää. En mä itke koska mä en oo surullinen ettei siitä tunnu enää pahalta. Mä en oo sadisti. Sillä on lapsenlapset. Sillä on vaimo ja koti ja eläke ja kaikki mitä vaa vois elämältään haluta. Ainut mitä siltä enää puuttuu on kuolema. Se on jo voittanu koska se saavutti elämässä kaiken mitä voi saavuttaa, tai ainaki kaiken oleellisen. se on vaa ajan kysymys koska se kuolema tulee. Niinku meillä kaikilla. Nyt se on kuollu. Me jäätii tänne. Se ei itke me itketää. Sillä ei enää oo ikinä paha olla meillä kokoajan.

Mitäköhän sitä enää osais sanoa? Mitään mitä ei olis tullu jo jauhettua loputtomiin kyllästymiseen asti. Toisaalta ihan vitun sama ku tätä kuitenkaa kukaa lue. Noh on se hyvä et edes tekstinkäsittelyohjelma jaksaa kuunnella. Jebujee enkä ees oo yksin, tietokone ei jätä. No joo eipä mut vittu ihan sama. Oli taas hieno ilta baarissa. Tuhlasin vitusti rahaa jotta saisin hermomyrkkyä. Ei kuulosta kauheen hyvältä. Kuka vitun idiootti maksais hermomyrkystä? Minä. Noh en mä siitäkää ylpee oo. Joskus on vaa niin paha olla eikä mikää vie sitä pois. Hermosto huutaa vaa kipua ja tuskaa ni pakko ne on jollain tappaa ettei hetkee tuntuis pahalta. Noh vituikshan se taaski meni. Ei se alkoholi sitä endorfiinia tuota se vaan tehostaa tuneita. Mun tunne nyt vaa sattu olee suru jo sinne baarii mennessä ku mietin et ei saatana ku taas menee päi vittua. Alkoholi ei yhtää auttanu asiaa. ei ruma kauniiks alkoholilla muutu. Tuntuu entistä pahemmalta vaa. Ei perse! Noh mä kuitenki yritin jos ei kelpaa ni ei ainakaa jääny musta kiinni. Sen nyt ainaki voin luvata. Kiva kattoa 100 kaunista muijaa, elämää, mutku ei vaa itte kelpaa ni sit ei vaa voi mitää. eihän siitä voi ketää syyttää jos ei kiinnosta. Huono tuuri mulle. No mut elämä jatkuu, en tiiä oonko siitä ilonen mut jatkuu nyt kuitenki. Kattoo ny. Ehkä tää tästä vielä lähee. Sanotaa et paistaa se aurinko risukasaanki. Joopajoo sitä hetkee ootellessa. Eikai tässä ny muutakaa voi. Sit vielä jos joku nyt tätäki oikeesti lukee, oikeestaa kukatahansa muu ku hazu joka nyt kaiken tietääki jo entuudestaa ni jos alat lukee tota toista tekstiä, tota helmikuu 2007 ni lue se sit kokonaa äläkä tuomitse heti alkuu et hirveetä angsti itkua. Ja ku oot lukenu ni pistä jotain kommenttia tyylii hirveetä paskaa tai tapa ittes tai mitä nyt mielee tuleekaa ni saan ainaki tietoo et jaksaako tätä kukaa ees lukea. Kiinnostaako ylipäätää ketää. Kiitos kaikesta ystävät. Ikävä teitä. Ottaisitte joskus yhteyttä