IRC-Galleria

Aamulla Simo heräsi siihen, kun vanha Joulupukki tuli kolistelemaan hänen huoneeseensa ja herättelemään. Ensimmäiseksi herättyään Simo huomasi parran kasvaneen ainakin rintaan asti ylettäväksi liuhuksi. Hänessä ei ollut jäljellä enää yhtään sitä vanhaa puliukkoa, joka joitakin päiviä aiemmin oli herännyt kylmissään jostain tamperelaisesta ojasta.

Syötyään Joulumuorin tekemää kaurapuuroa, oli uuden polven Joulupukin jo aika rientää kohti ensimmäistä etappiaan: Joulupukin kuuman linjan studiota. Siellä hänen tehtävänään oli ottaa vastaan lasten joulutervehdyksiä, välillä kuunnella heidän joululaulujaan ja näyttää lapsille piirrettyjä. Lopuksi hän vielä laulaa lurautti laulun, jossa vakuutteli, ettei joulupukki mene ikinä eläkkeelle.

Ohjelman jälkeen olikin aika tarttua toimeen ja lähteä kiertämään maata. Porot tuntuivat tietävän, mihin mennä seuraavaksi ja säkistä tuli aina oikeat lahjat. Jotenkin Simo myös tuntui tietävän joka paikassa, että se perheen Tellu harrastaa uintia ja Heikki rakentelee pienoismalleja. Hän jakoi jouluiloa pitkin Suomenniemeä, kunnes kohdalle sattui tuttu paikka. Se oli tuttu vuosien takaa: ovessa luki Vihma. Tässä asuu hänen entinen naisensa. Ihminen, jonka kanssa hän olisi voinut jakaa elämänsä, mutta jostain syystä kaikki meni pieleen. Lisäksi Simo tunsi Joulupukin vaistoillaan, että asunnossa oli myös automaatiotekniikan diplomi-insinööri Teemu Sinkko.

Simo koputti ovea. Teemu tuli avaamaan ja toivotti pukin peremmälle. Simon sisällä kiehui viha tuota miestä kohtaan. Hänen teki mielensä heivata koko paskaläjä rappusia alas ja pitää huoli, ettei yhtään luuta jäisi ehjäksi. Olohuoneessa kuusen vieressä istui Salla sohvalla katsomassa televisiosta jotain jouluelokuvaa. Salla ei ollut vanhentunut yhtään näinä viitenä pitkänä vuotena. Teemu näytti Joulupukille istumapaikan ja istui itse Sallan viereen. Simo mietti, mitä tekisi tai sanoisi seuraavaksi ja tuli lopputulokseen "Hyvää joulua, ollaankos täällä oltu kilttejä!". Sallan ilme muuttui siinä samassa ja hän kysyi: "Ollaanko me tavattu jossain? Sun ääni kuulostaa tutulta." Simo meinasi hätääntyä. Nyt jos hän kärähtäisi, olisi Sallan joulu pilalla. Hän mietti. "Joka vuosihan minä täällä käyn, joten ollaanhan tässä jo jonkinlaisia tuttuja.

Sitten Simo otti säkistään paketit yksi kerrallaan, jakoi ne Sallalle ja Teemulle, ja siinä samassa hän tajusi, että vaikka hän tekisi mitä, ei hän enää saisi takaisin sitä, mitä hänellä kerran Sallan kanssa oli. Ja hänet valtasi taas joulumieli ja hän levitti vielä rakastavaisten päälle aimo annoksen joulun taikaa, joka varmistaisi etteivät he näkisi elämässään onnettomia päiviä.

Tämän reissun jälkeen Simo hoiti viimeiset 50 000 kotia, jotka olivat vielä jäljellä ja lensi sitten poroineen takaisin eduskuntatalon kellariin. Siellä hän riisui nuttunsa, leikkasi parran ja istui ruokapöytään. Kellokin oli jo kolme illalla, joten oli Joulupukinkin aika istua perheineen ja tonttuineen jouluaterialle.

Hyvää joulua kaikille tämän joulukalenterin lukijoille!