IRC-Galleria

Olipa tässä taas viikolla sellainen tilanne, että piti itsensä pakottaa niinkin paskamaiseen tilanteeseen, kuin juomaan viinaa. Eli voisi myöskin mopolla cruisailuksi kutsua.

Kaikki alkoi ihan hyvin. Join olutta kaikessa rauhassa ja kuuntelin koulun pikkujouluihin soittamaan tullutta bändiä ja jotain randomia stand-up koomikkoa ja tässä vaiheessa menikin manki vielä ihan mukavaa tasaista tahtia ja valokin toimi niinkuin laki sanoo. Sitten tapahtuinkin elokuvista tuttu "kohtalokas käänne". Yksi kaveri kysyi, että "Mennäänkö meidän kämpille juomaan viinaa?". Mehän mentiin. Siinä sitten kuunneltiin, kun kaveri soitti sähkökitaralla kaikenmoista kuulohermostoa hivelevää meteliä ja kitattiin kotikutoista salmaria. Tässä vaiheessa pyörästä alkoikin löytyä yllättävän paljon tehoa ja perä lipsui jo vähän talven liukkailla.

Jossakin vaiheessa kello kääntyikin sellaiseen pykälään, että oli aika lähteä kohti Tampereen Onnelaa. Onnelassa oli halpaa ja kivaa. Mörököllipuolella soi hyvä musiikki ja jossakin vaiheessa uskaltauduin lihatiskinkin puolelle nenääni laittamaan. Jossain vaiheessa mopolla mentiinkin niin huolella keula pystyssa, että eihan siinä ollut enää muuta vaihtoehtoa, kuin että jossain vaiheessa sen on pakko lähteä aivan täysin lapasesta. Niinhän siinä sitten lopulta kävikin ja löysin itseni tilasta, jossa järki ei juossut enää yhtään, eikä mopo starttaa, vaikka kuinka polkee.

Tämä tarina teille lapsukaiset ja vähän vanhemmatkin opetukseksi, että mopoillessa kannattaa pitää kypärä päässä, jos vaikka sattuu lähtemään lapasesta. Itsellänihän ei ollut kypärää, ja päähän siitä tuli kipeäksi.

- Mopoileva virtuoosi, viinahuuruinen Bomberi, Oronen

PS. Mopoa voi myös virittää vaivihkaa terästämällä vaikka kokiksen. Sitä on hyvä naukkailla salaa.
PPS. Viina on muuten epäterveellistä. Ja krapulakaan ei ole vaaraton tila (Iltalehti näin kertoi männä viikolla).

Tuli sitten tuossa viikonlopun aikana ihan jonkunverran vain lunta taivaalta. Nyt maailma näyttää oikeasti talviselta, kun kaikkialla on valkeaa lunta, jossa ei vielä ole isossa osasa ihmisen jälkiä ollenkaan.

Lunta tuli varsinkin sunnuntai-iltana aivan helvetisti. Sitä satoi vaakatasossa ja varmaan jossain ylöspäinkin.

Onneksi kohta sataa taas vettä ja lumi sulaa pois.

- Pessimistinen, sanottavansa tänään tiivistänyt Oronen

PS. Tänään tullut koulussa kirjoitettua koko päivä. Alkoi päähän sattumaan kun kirjoitti. Sori.

Vois koittaa kirjoittaa tekstiä ihan satunnaisesti. Poimisin päästä tulevia ajatuksia vaan ja näppäilen ne kirjaimiksi. Tuskin silloin ainakaan mitään mielenkiintoista mieleen tulee.

Vittuku täällä kämpässä on kylmä. Ja väsyttää ja vituttaa, kun ei viime yönä saanu nukuttua... Vois yhden klementtiinin. Söin kyllä yhden just. Väsyttää, nenä tukossa ja vähän kipeä olo... Ei jaksa nukkuakaan... Jes! Samu toi pillimehua. Pitääkin juoda pois, taitaa olla herkkua, mutta ensin klementiini.

En mä tätä, tää ei ole vielä tarpeeksi pehmeä, eikä tätä, eikä tätä, mutta tämä viimeinenhän on mehukkaan tuntuinen! Saiskohan tästä kuoret yhtenä kappaleena irti? Turhauttavaa keskeyttää kokonaan kaikki tekeminen ja alkaa välissä kirjoittamaan aina kun tulee joku ajatus, mutta taiteen puolesta on uhrauduttava. Noh, sain edes aloitusviillon. Ei hyvältä näytä... Lähtihän se yhtenä kappaleena! Perseestä kuoria suu auki, kun nenän kautta ei ilma kulje.

Ja sitten keskeltä halki hedelmä. Ei varmaan taaskaan halkea kahteen samankokoiseen palaseen... Samikin tuli soittelemasta. Kohta se taas kysyy, että mitä kirjoittelen... Klementiini meni aika hyvin halki... Mitähän ne siellä Samun kanssa puhuu? Ja noin keskusta ja muut töhnät pois, ja syömään. Miltähän maistuu? Tuosta noin otetaan ensimmäinen palanen. Juhlallinen hetki! Hyväähän tämä on. Mahtaako ne puhua huomisesta päiväkotikäynnistä. Seksuaalivalistusta nappuloille...

Lisää hedelmää... En mä ihan hidas taida olla, kun ajattelen nopeammin kuin kirjoitan, tai sitten olen vain hidas kirjoittamaan... Ei vitsi kun on hyvää! Oho! Meinasi tulla kaksi palaa kerralla. Sellainenhan ei käy päinsä. Laitanpa alkuun yhden kappaleen lisää ajatuksista, joita oli ennen tämän kirjoituksen aloittamista... Noin

Olispa kiva vetää tähän joku stand-up tyylinen sketsi, mutta ei tule mitään hauskaa mieleen... Wau. Äsken oli pää täysin tyhjä. Tähän lienee hyvä lopettaa, ei kukaan kuitenkaan ole tänne asti jaksanut lukea. Enkä aio minäkään lukea kirjoittamaani tekstiä.

- Ajatteleva, virtaava Oronen, go with the flow

PS. Puhuvatkohan nyt tämänpäiväisestä koulupäivästä
PPS. Ei enää pitänyt kirjoittaa ajatuksia, perkele.

Mitä helvetin järkeä on enää tänä päivänä ylläpitää käsitettä talvi. Koko vuodenajan voisi tunkea suoraan eskimon vittuun, missä se saisi palella ja jäätyä, kuten monet sitä ennen. Näinä viime vuosina tuo "talvi" kun on ollut jotain muiden kolmen vuodenajan väliltä: Joskus on kymmenen astetta lämmintä, melkein aina sataa vettä, sammakoita tai suolahappoa silmiin. Yleensä "talvelle" on ollut myös ominaista, että on pimeää kuin tontun perseessä ja kaikkia vituttaa kahlata joulupukkia odotellessa.

Joulupukkikin melko turhaksi käynyt. Eihän se pääse enää poroilla mihinkään liikkeelle, kun reki on puoli metriä kuravelliin uponneena ja porot paistattavat päivää. Tai paistattaisivat, jos näkisivät eteensä.

Jos se Joulupukki saisi aikaiseksi edes sen verran, että tulisi telkkarista jotain fiksuja ohjelmia, eikä pelkästään paskoja elokuvia ja vielä paskempia sarjoja. Ylekin näyttää parhaaseen katseluaikaan jotain vitun Kotikatua, joka on kuvattu 80-luvun nousukautena. Sitten kaikki 80-luvulla iloisesti porskuttaneet katsovat sitä, kun nykyään ei enää tehdä mitään hyviä ohjelmia. Ne jotka eivät ymmärrä Kotikatua, katsovat Salattuja elämiä.

Salatut elämätkin on aivan helvetillisessä syöksykierteessä. Sinänsä jännä, että se aloitti pohjalta ja aloitti vajoamisen saman tien. Näyttelijät ovat entistä paskempia, juonikuviot ovat tasoa "Ismo on ratkennut pelaamaan 20:n kerran, mistä ulkoavaruuden olennot suuttuvat ja kaappaavat Ismon toruakseen tätä. Olennot eivät kuitenkaan ottaneet huomioon Rakkauden voimaa, jolloin he vahingossa siirtävät alukselleen mukanaan myös köyhän huilunsoittajakerjäläisen Ismon kaupan nurkalta. Huilunsoittajan lumoava soitto pelastaa päivän ja Ismo mättää emäntäänsä turpaan."

Myös sarjan kielenkäyttö on paskaa. Välillä kuulee jotain tosi muodikasta stadin slanigia, joka aiheuttaa erinäisiä stigmoja (http://fi.wikipedia.org/wiki/Stigma) itse kullekin. Mutta mitä sitten oikeastaan olisi hyvä kieli. Kirjoitettuna kielenä se tietysti on sellaista, kuin minä kirjoitan. Selkeää, sujuvaa ja kieliopillisesti täydellistä. Mutta televisiossa onkin vaikeampaa saada hyvää kieltä aikaiseksi, koska sen pitää myös kuulostaa hyvältä ja luontevalta. Ottakaamme siis kaikki mallia Charlie Chaplinin tuotannosta, jossa ei puhuta mitään. Ilman puhetta ei ole myöskään ongelmaa.

- Vittuileva kaksikielinen ja -mielinen kaikein, varsinkin Salattujen elämien (aka. Salkkarit) vihaaja sekä Joulupukkia talven puuttumisesta syyttävä pitkiä rimpsuja esittelyssään käyttävä, teidän oma, Oronen!

PS. Ihmettelinkin jonkin aikaa, mikä tässä on kylkeen pistänyt viime aikoina, mutta stigmahan se siellä. Vai siika?
PPS. Vittu

Syksy sen kuin synkkenee, ja ihmisiä masentaa. Mutta kerrankin on tulossa tähän päiväkirjaan merkintä, jossa ei ole yhtään vitutusta. Minä saan tällä hetkellä intoa mustasta. Viime viikonloppu oli monessakin mielessä pitkien odotusten päättymisen ajankohta ja suurta ilon juhlaa (paitsi sunnuntai, jolloin oli krapula. Ensimmäistä kertaa 14 viikkoon).

Perjantain ja lauantain välinen yö oli melkoisen vähäuninen. Jännitti vähän ja seuraava päivä pyöri mielessä. Pitkän yön jälkeen oli vielä aika tarkistaa, että kaikki tarvittava oli pakattu mukaan. Oli asiaankuuluvat vaatteet, syötävää (joka kyllä lopulta jäi kotiin), juotavaa ja roppa kaupalla tsemppiä. Kello 8.45 lähdimme kahdella autolla Nummelaan suorittamaan mustan vyön koetta. Aluksi tuntui, että mitähän siitä sitten tulee, mutta kun kunnolla vauhtiin pääsi niin tuntui että virtaa riittää vaikka mihin.

Ja koehan meni läpi että kohisi. Nyt on siis nykyään musta vyö pitämässä taekwondopuvun helmoja kurissa, ettei vilautell enempää kuin vastustajan hämäämiseksi on tarpeen.

Samana iltana myös päättyi juomalakko ja pitkän kaavan mukaan pilkkuun asti. Kivaa oli!

- Musta mies, tyytyväinen Oronen

PS. En nyt kuitenkaan alkoholismiin aio vajota

Tänään on ollut aika paska päivä. Se alkoi jo paskasti. Tai oikeastaan muuten ihan hyvin, mutta noin 3 tuntia liian aikaisin. Olis voinu nukkua vielä hetken. Vitutti herätä, mutta pakko mikä pakko. Siitä sitten nopeasti jotain suuhun ja köpöttelemään kohti junaa, joka veisi minut pikakyydillä perseeseen.

Siitä sitten suoriuduin junaan, joka ensin vei minut Pasilaan, ja sieltä sitten toinen juna jatkoi kuin homopuppelin kikkeli kohti ammottavaa, karvaista persettä, Tamperetta. Junassa yritin nukkua, mutta siellä oli jotain helvetin piriä vetänyt konnari, joka hymyili ja kertoili mukamas hauskoja juttuja matkustajille. Se jos mikä vituttaa, kun jo valmiiksi vituttaa ja yrittää nukkua.

Matkan jälkeen olen siis saapunut Tampereelle, ja bussilla kulkenut vielä Hervantaan. Siitä sitten suihkasen itseni nopeasti opiskeluvaatteisiin ja kouluun 20min myöhässä. Alkupäivän aihe oli ihan mielenkiintoinen, mutta olin siitä ihan pihalla kun tulin kerran myöhässä. Vähän niinkuin meikäläisen äiti tulisi katumapäälle ja yrittäisi e-pillereillä päästä minusta eroon. Kyllä sen pitää olla tässä vaiheessa raskautta jo 9mm puolivaippainen katumuspilleri, jonka lähtönopeus on n. 350m/s.

Sitten iltapäivällä vitutus kulminoitui. Se oli oikea maximaalisten otsakyrpien kliimaksi. Jos olisin masokisti, olisivat housuni olleet sukkia myöten täynnä spermaa, ja enkelikuoro laulanut riutuvan ilon rippeideni haudalla hoosiannaa. Oli nimittäin ruotsia. Tuota demonista paskapuhetta, joka on alunperin kehittynyt, kun Ukko Ylijumala kidutti salamoillaan puhevikaisia kehitysvammaisia Suomen naapurimaan kansalaisia. Ja tuota saastaa, saatanallista mongerrusta jouduimme siis yrittää oppia. Sekin vitutti.

Onneksi koulu loppui ajallaan, ja pääsi tekemään taekwondon mustan vyön kokeeseen vaadittavan teoriakokeen loppuun ja lähetettyä koetta varten tarpeelliset romppeet eteenpäin.

- Mustasta kirkkautta arkeen hakeva Vittuuntunut suomenkielinen Oronen

PS. Yleensä ruotsintunnit menevät aika hyvin, mutta ei tänään.
PPS. Johtuu varmaan tuosta huonosta aamusta, että kaikki vituttaa.
PPPS. Ainiin, huomenna on kokeita, enkä ole vielä lukenut. Sekin vituttaa, kun joutuu lukemaan.
PPPPS. Toivottavasti vitutus tarttui edes johonkin tämän tekstin lukijaan.

Tässä ajelin eräänä päivänä tänään aivain rauhallisesti omaa vauhtiani Hämeenlinnan väylällä Kehä 1:ltä pohjoiseen päin. Oli kaunis keli, lämpötila noin 2,5 astetta ja liikenne sujui ilman suurempia tuskia, koska kello oli jo 10. Yhtäkkiä huomasin jotian kammottavaa taustapeilissä. Siitä ei nimittäin näkynyt muuta kuin seksti "Skania"! Tuli taas kerran kiva olo tietäen, että seassamme ajelevat toistakymmentä tonnia painavat möhkäleet ovat ammattitaitoisissa käsissä. Tuolla hetkellä olin ohituskaistalla, koska hitaalla kaistalla oli vielä joku minua hitaampi. Tosin edessäni ajoi joku aivan samaa vauhtia kuin minä kuljin, joten en kovempaa olisi päässytkään. Noh, tästä teiden ritarista vittuuntuneena päätinkin olla ohittamatta hitaiden kaistalla kulkijan ja jäin tämän rinnalle köröttelemään pientä alinopeutta. Siinä se kuorma-auto sitten koitti vuorotellen molempia kaistoja pitkin ohi, kunnes omaksi harmikseni tuli minun aika poistua seuraavasta liittymästä ja jouduin antamaan tietä.

Tälläiset teiden ritrarit ovat juuri niitä, joiden ansiosta kuorma-auto ajaa äkkijarrutustilanteessa henkilöauton päälle. Mutta se tosin taitaa olla henkilöauton vika, mitäs jarruttaa niin äkisti. Nämä kuljettajat tulevat yhteiskunnalle kalliiksi myös korkean verenpaineensa takia, kun he raivoavat rattinsa takana kun joku tällainen mulkku hidastelee edessä.

Onhan se tietysti paljon nopeampi tapa päästä perille, kun roikkuu aivan edellä menevän puskurissa. Siinähän säästää sen 20 metriä, joka muuten saattaisi tuhraantua sellaisiin turhuuksiin, kuin liikenteen joustavuuteen, kiihdytykseen ohitukseen lähdettäessä tai vaikka hätäjarrutukseen. Ehdottomasti tärkeämpää on, että on sen 20m pidemmällä matkallaan.

- Tappituntumaa muualla kuin liikenteessä sietävä Oronen

PS. Jos haluaa ajaa tosi lähellä edessä menevää, kannattaa teipata puskuriin Hesari kiinni, niin sen etummaiseen osumisesta tietää, että kohta on tarpeeksi lähellä.

PPS. Ainiin, tämä toistaiseksi nimettömäksi jäänyt auto kuului Kaukokiito Oy nimiselle firmalle.

Onpa hienoa katsoa, millainen on tämän hetken käsitys ihmisillä päiväkirjoista. Olen tosin joskus ennenkin tästä marissut, mutta se ei ollut vielä mitään. Silloin viimeksihän oli lähinnä runojen kirjoittelusta ja sen sellaisesta, mutta nyt olen korviani myöten täynnä testejä "Olenko runkkari vai panomies!!#". Testejä tekevillä ihmisillä ei selvästikään ole juurikaan elämää, koska testit ovat pitkiä, niissä kysytään montaa asiaa ja ennen kaikkea ne ovat paskoja.

Runkkari/panomies-testi
[] Tykkään runkata
[] En tykkää panna
[] Käsissäni on känsiä runkkaamisesta
[] Porno on parempi kuin oikea nainen
[] Oikeastaan porno on parempi kuin oikea elämä
[] Voisin runkatessani katsoa ihan hyvin oman äitini tai karvaisen miehen kuvaa
[] Jos joutuisin olemaan viikon runkkaamatta, tulisin hulluksi
[] Paneminen on inhottavan kuvottavaa
[] Panemisessahan joku voi nähdä mitättömän kikkelini
[] En ole kohdusta poistumiseni jälkeen koskenut alastomaan naiseen
[] Silikonia kuvaruudulla kiitos
[] Pornossa naiset ääntelevät paljon aidommin kuin oikeasti jyystettäessä
[] Jokaisen pitäisi katsoa pornoa ja runkata
[] Olen runkkari

Merkkaa hakasulkujen sisään x-kirjaimella vastauksesi. Jos vastasit viiteen "kyllä", olet hikinen runkkari.

Jos et kopioi tätä omaan päiväkirjaasi, spermasi muuttuu vihreäksi ja surkea kullisi kutistuu entisestään. Kopioimalla tämän päiväkirjaasi saat pillua keneltä haluat, kun näytät tämän tesin.

- Nyt myös testaajia kokeileva Oronen

PS. Runkkarit on runkkareita!

Tässä koulua käydessä on tullut jonkun verran urheiltuakin. Jopa sellaisia temppuja, kuin penkkipunnerrusta ja muita ihmeellistäkin ihmeellisempiä punttisalihärveleitä on tullut kokeiltua. Punttisaliin olen jopa hieman tykästynytkin, ja siellä käynyt suunnilleen kerran viikossa jotain tekemässä, tällä viikolla joka päivä, koska olen niin rampa etten pysty mihinkään järkevään liikuntaan.

Rampautuminenhan taas tapahtui terveellisten ja turvallisten urheilumuotojen kantaemon ja ylipapin parissa, eli uinnissa. Eikun perkele piti lyödä pohje kramppiin ja siitä sitten ollaan rampana jo toista päivää (tosin pystyy lenkkiä heittämään, muttei mitään kovin kivaa). Perkeleen helvetin perse!

Meillä täällä koululla vallitsee muutenkin urheilullinen ilmapiiri, ja silloin tällöin järjestetään luokkien välisiä turnauksia eri joukkueurheiluissa. Tällä kertaa oli vuorossa sisäfudis, ja meidänkin luokalla oli ensimmäistä kertaa täysi joukkue, mikä aiheuttikin sen, että olimme jopa semifinaaleissa. Mutta sekin homma meni päin vittua!

Ja kaiken kukkuraksi on juusto, maito ja sinappi loppu, leikkeleet menneet vanhaksi ja mysli lihottaa iltapalana. Olen siis pian läski.

- Kaikkensa antanut ja sitä kautta menettänyt Oronen

PS. Vetäkää käteenne, jos tekee mieli raiskata.

Ihmisen elämä on jännää. Kun vain on ja elää, syö ja treenaa, ei ole juuri mitään huolia. Elämä vain mataa omaa rataansa ja ihminen seurailee sitä perässä. Mutta auta armias, kun elämään tulee jokin tavoite johon pyrkiä. Siinä vaiheessa alkaakin paska osumaan tuulettimeen ja kohta huomaatkin olevasi yltä päältä tässä kurassa.

Itselläni pitäisi olla taekwondon 1.dan kokeeseen harjoittelu menossa kiivaimmillaan, mutta milloin iskee tulehdus reidenkoukistajaan ja ryssii treenaamisen viikoksi. Heti kun nivunen alkaa olla kunnossa, lyö pohje itsensä lukkoon uidessa ja on helvetin kipeä sekin.

Tämä on aivan kuin yrittäisi saada puuntaimen kasvamaan repimällä se ylös maasta ja heittämällä uuniin. Eihän siitä perkele soikoon tule mitään. Puuta pitää kasvattaa rauhassa, eikä hoputtaen. Kun puun kasvua vain hiukan auttaa sivusta lannoittamalla ja vapaan kasvupaikan varmistamalla, siitä tulee vahva ja komea. Jos taas puuta koittaa väkisin saada revittyä pidemmäksi, se nousee ylös maasta ja homma menee vituiksi. Näin se suunnilleen on treeninkin kanssa.

Mielestäni vertaukset ihmisen elämän ylä- ja alamäestä ovat varsin oivalliset, koska ihmiselämäkin noudattaa näiden esimerkkien puitteissa fysiikan lakeja. Kun ihmisellä menee huonosti, hän kulkee alamäkeen. Huonosti menemisen eteen ei tarvitse juurikaan tehdä töitä, sen kuin rullaa vain mukana. Ylöspäin mentäessä taas pitääkin jo jonkin verran ponnistella. Huipulle kaikki haluavat ja joskus sinne päästäkseen on ihmisen tönättävä muita hiukan alaspäin. Kun lopulta on huipulla, on siellä yksinäistä; vain yksi ihminen kerrallaan voi seisoa kukkulan kuninkaana, muut ovat vain kateellisia. Joskus joku saattaa pudota jyrkänteeltä ihan vahingossa ja toiset saattavat keksiä käyttää hissiä. Idiootit kävelevät ja tappelevat keskenään.

- Rampa, katkera ja laskettelusta pitävä Oronen

PS. Toiset jäävät ylläpitämään perusleiriä loppuelämäkseen.
PPS. Jos leirissä on yksin pitkään muulin kanssa, saattaa tulla mieleen sekaantua siihen.
PPPS. Muuliin sekaantumiinen saattaa olla myös muulille mieleen.
PPPPS. Poliisin tehtävänä on katkoa kaapeleita hiihtohisseistä ja potkia niiden käyttäjät pohjalle.