IRC-Galleria

Ilminen on onneton olento. Elämäkin ihan kuin kanan lento.
On olematon, hento, kuihtuva oksa.
Mies katsoo peilistä ja näkee lävitseen. Mädän mustan sydämen rinnassaan.
Sydämensä on tervan turmelema, aivonsa kossun huuhtomat.
Silmät ontot madon reijät, kieli turta lihanpala.
Miettii miksei kukaan näe sisällensä, vaikka on vain ontto kupla.
Tahtoisi huutaa: "Olen tässä, näe minut!", vaan ei saa suustaan sanaakaan.

Sanoo yhtä, tekee toista. Ei välitä auttaa hädässä toista.
Valittaa vaan ei tee. Surkuttelee vain ja ihmettelee.
Jos kiehutat veden ja sekaan jauhat elämän,
saat syödäksesi vähemmän.
Mene vessaan paskan sekaan, omanlaistesi mukaan.
Vedä vessasta itsesi alas, sielusi jämät huuhdo pois.
Kusi kuljettaa sen Tuonelan jokeen, kusiseen koskeen.

Mies katsoo peiliin lävitseen.
Tarttuu terävään veitseen.
Sydämen kaivaa rinnastaan.
Ja sille huutaa: "Olet pieni ja ruma
Perkele!"

- Tosi taitavasti runoileva Oronen

PS. Vittu mä oon pissis, kun tälläisiä muka runoja kirjoittelen. Jos näettä mut juomassa minihameessa siideriä -13C pakkasella valittamassa kun kukaan ei rakasta mua niin saa vapaasti ampua.

PPS. Jos tykkäsit äskeisestä niin otan osaa, taiteellinen makusi vastaa juustoKabanossia.