IRC-Galleria

Kukapa ei haluaisi kuolla. Moni suuri taiteilija on noussut suosioon vasta kuolemansa jälkeen, kun ihmiset ovatkin tajunneet, ettei sitä enää olekaan. Tämä meidän viimeisin tupakkalakkoon mennyt artistimme oli tosin jo eläessään suosittu, mutta kuitenkin jokseenkin retuperällä.

Kuolema tulee kaikille, ihan niinkuin kaikkien kuninkaasta orjaan on käytävä paskalla. Toisten kuolema on vain surullisempi asia kuin toisten. Jos esimerkiksi Frederik yhtäkkiä kupsahtaisi, pidettäisiin pubeissa ympäri maata hiljaisia hetkiä ja laulettaisiin Volgaa tippa linssissä, mutta jos esimerkiksi meikäläinen heittäisi lusikan nurkkaan, tuskin kovin moni olisi pahoillaan. Jos täällä on joku niinkin ilkimielinen, että on lukenut näitä kertomatta minulle siitä ollenkaan ja tuntee minut ainoastaan näiden tekstien perusteella, voisi hän olla jopa iloinen kuolinilmoituksestani.

Toisaalta jos teksti on niin paskaa, että on iloinen kirjoittajan kuolemasta niin miksi pitää lukea. Sama koskee Radio Novaan. Kaikki sanovat sitä paskaksi kanavaksi, mutta silti sitä kuunnellaan. Jos se on paskaa niin pitäkää sitten mielummin radio kiinni. Autossa on mahdollista myös keskustellakin. Kotonakin radion kuuntelun sijasta voi kaivaa esille vaikka Kimblen, saatana. Siinähän näpsyttelette nänniä keskellä lautaa ja yritätte saada nappulat kotiin.

Ihmiset eivät vain oikein nykyään enää osaa tehdä mitään yhdessä. Istutaan vain jossain vitun sinisessä Galleriassa ja vuodatetaan sydämen tuntoja päiväkirjaan, jota kuitenkaan kukaan ei koskaan lue. Toisaalta eiköhän päiväkirjan tarkoituskin ole juuri olla oma yksityinen vuodatuspaikka. Paitsi minulle. Minä olen myynyt sieluni ja tunteeni tälle siniselle ruudulle, mikä tekee minusta yhtä halveksittavan kuin Johanna Tukiaisestakin. No ehkä vain puoliksi yhtä halveksittavan.

Mikä helvetin järki on olla julkkis vain julkisuuden takia. Julkkikset ovat yleensä julkkiksia, koska ovat hyviä jossain. Tukiainen ei ole kovin hyvä missään, paitsi olemaan ruma läski ylimeikattu lehmä. Senkin se tekee päin persettä, kun yrittää kuitenkin olla jotain tosi seksikästä. Ei saatana... Toiset sentään ovat tehneet jotain ansaitakseen näyttävät ja koko maailmaa kiinnostavat hautajaiset. Toiset taas tekevät kaikkensa ansaitakseen tulla upotetuksi Suomenlahteen kaikessa hiljaisuudessa.

- Julkeasti julkisia julistuksia julkkiksista julistava Juhlallinen Oronen

PS. Jacksonin ansioksi luettakoon, että vaikka oli musta, ei tehny hiphoppia eikä hinttipoppia.
PPS: Se oli tosin liitulaku, eli oli ehkä tietoinen pesäero.

Taidamme kaikki olla enemmän tai vähemmän naperoita. Ainakin siinä mielessä, että meillä kaikilla on suuri ja mahtava holhoaja, valtio.

Valtio on holhoajana vähän niinkuin paska yksinhuoltajaisä, joka yrittää kumartaa joka suuntaan pyllistämättä kuitenkaan mihinkään. Tästä dilemmasta meidän kaitsijamme taas on niin hämillään, että tahtoo joko jättää lapsensa tuuliajolle tai sitten hoitaa hommia muuten vain päin vittua.

Esimerkkinä muun muassa vouhotus tupakan vaarallisuudesta. Pari vuotta sitten jo kiellettiin ravintoloissa tupakointi ja perustettiin helvetin liekeistä savuavia häkäkoppeja, joihin ei tällainen puhdaskeuhkoinen alkoholiorientoitunut polttaja itseään pysty tunkemaan. Nyt myös tupakan myynti tehtiin luvanvaraiseksi kaupoille, jotta lasten olisi vaikeampaa saada savukkeitaan. Eihän tupakka tietysti hyvästä ole.

Samaan aikaan, kun äiti Suomen ex-aviomies Valtio pyrkii puuttumaan ihmisten sauhutteluun jatkuvasti järeämmillä aseilla, kasvaa alkoholismi ja alkoholista johtuvat kuolemat koko ajan. Miksi alkoholia saa mainostaa ja tupakkaa ei? Miksi ravintolassa saa juoda viinaa, muttei polttaa? Onko maksakirroosi ja hyytelöksi pehmennyt pää parempi vaihtoehto keuhkosyövälle?

Johtuu varmaan siitä, että isä on niin laiska käymään töissä, että perheen elatus pitää saada nyhdettyä sitten vaikka laittamalla lasten puuroon vähän kossua, josta sitten verotuloilla saa taas parantaa terveydenhuoltoa, joka hoitaa viinan myrkyttämää kansaa.

- Ihmeissään oleva paatoksellisesti propagandaa syytävä Oronen

PS. Viinanjuominen on kyllä paljon hauskempaa, kuin tupakanpoltto
PPS. Nih

Ilminen on onneton olento. Elämäkin ihan kuin kanan lento.
On olematon, hento, kuihtuva oksa.
Mies katsoo peilistä ja näkee lävitseen. Mädän mustan sydämen rinnassaan.
Sydämensä on tervan turmelema, aivonsa kossun huuhtomat.
Silmät ontot madon reijät, kieli turta lihanpala.
Miettii miksei kukaan näe sisällensä, vaikka on vain ontto kupla.
Tahtoisi huutaa: "Olen tässä, näe minut!", vaan ei saa suustaan sanaakaan.

Sanoo yhtä, tekee toista. Ei välitä auttaa hädässä toista.
Valittaa vaan ei tee. Surkuttelee vain ja ihmettelee.
Jos kiehutat veden ja sekaan jauhat elämän,
saat syödäksesi vähemmän.
Mene vessaan paskan sekaan, omanlaistesi mukaan.
Vedä vessasta itsesi alas, sielusi jämät huuhdo pois.
Kusi kuljettaa sen Tuonelan jokeen, kusiseen koskeen.

Mies katsoo peiliin lävitseen.
Tarttuu terävään veitseen.
Sydämen kaivaa rinnastaan.
Ja sille huutaa: "Olet pieni ja ruma
Perkele!"

- Tosi taitavasti runoileva Oronen

PS. Vittu mä oon pissis, kun tälläisiä muka runoja kirjoittelen. Jos näettä mut juomassa minihameessa siideriä -13C pakkasella valittamassa kun kukaan ei rakasta mua niin saa vapaasti ampua.

PPS. Jos tykkäsit äskeisestä niin otan osaa, taiteellinen makusi vastaa juustoKabanossia.

Elämässä pitää olla erotiikkaa, ilman sitään mistään ei tule paskaakaan. Erotiikkaa elämään tuo monilla vastakkaista sukupuolta edustava henkilö, joillakin samaakin sukupuolta oleva ja toiset taas turvautuvat ihmiseen (tai eläimeen), jonka sukunimi on .jpg.

Ilman erotiikkaa elämä on täysin ilotonta, mikä oivalletaan myös Juha "Watt" Vainion kappaleessa, joka on saman niminen kuin otsikko. Siinä päähenkilö vasta haudan partaalla ymmärtää, mikä on tärkeintä elämässä.

Ihmiset, jotka elävät elämäänsä elämättä ja ilman erotiikkaa ovat toisinaan säälittäviä. En itse voisi kuvitella eläväni elämääni ilman minkäänlaista erotiikkaa ja mielen virikettä. Ilman minkäänlaista arjen iloa ihmisestä tulee perussuomalainen alkoholisoitunut vaimionhakkaajamököttäjä, joka tekee vain töitä ja juo viinaa.

Omassa arjessani jaksan innostua päivittäin tyttöystäväni tisseistä ja perseestä ja kertoa siitä hänelle. Joskus minusta, ja uskon että hänestäkin, tuntuu siltä, että intoni on kuin lapsen into jotain käsittämätöntä ja kummallista, kuten saippuakuplia, kohtaan. Mutta vaikka intoni on lapsenomaista, uskon, että siitä saa erotiikkaa elämään.

Ilman erotiikkaa elämä maapallolla kuolee. Jos kukaan ei halua toista, ei kukaan myöskään saa toista. Silloin hedelmöityksien määrä romahtaa, ja ei enää synnyt uusia ihmisiä. Ihan siitä ei ole kysymys Arto Paasilinnan "Ihmiskunnan loppulaukka" -kirjassa, mutta kannattaa lukea silti.

- Eroottinen Eros Oronen

PS. Paneminen on kivaa (jotkut kutsuvat myös rakasteluksi).

Ne, jotka avasivat tämän päiväkirjamerkinnän siinä toivossa, että tässä käsiteltäisi tiettyä nimeltä mainitsematonta hintahtavaa ysäripoppibändiä, älkää vaivautuko tämän pidemmäs. Ne taas, jotka ovat kiinnostuneita oikeasti kiinnostavista asioista, kuten hyvästä kakasta ja typerän hulluuden luomasta inspiraatiosta, olkaa hyvät ja asettukaa kaikkien niiden kiinnostuneiden kivien kanssa riviin lukemaan tätä paskaa.

Aikakoneella en siis tässä tarkoita orkesteria, joka alla vaahterapuunsa neiti Grooven kanssa takertuu juttuihin, enkä edes sellaista laitetta, jolla voisi matkustaa katsomaan dinosauruksia. Tarkoitan tässä yksinkertaisesti konetta, joka tekisi lisää aikaa. Aikaa on nimittäin ihan liian vähän. Saman päivän aikana pitäisi kuitenkin ehtiä käydä töissä (12h) työmatkoineen (+1-1,5h). Sitten kun pääsee kotiin, pitää kokata ja syödä (+1-2h). Seuraavaksi sitten olisi aika mennä vaikka treenaamaan kunnon venyttelyiden kera (+1,5-2h) ja tietysti pitää saada siihen vielä matkat päälle (+1h). Treenien jälkeen sitten on aika mennä sohvalle löhöämään katselemaan telkkaria tai pleikkaria pelaamaan ja olemaan tyttöystävän kanssa (+2-5h). Sitten tietysti siihen tulee päälle kaikenlainen ylimääräinen härvääminen (+2h) ja sitten kunnon yöunet päälle (+8h). Tästä laskutoimituksesta saa vaikka amiksen matematiikallakin laskettuna vahintään 28,5 tuntia. Tämä on siis vähimmäisaika, mitä vuorokauden pitäisi kestää. Nykyinen 24 tuntia on kiireisenä maailmanaikana aivan liian vähän.

Ehdotukseni aikakoneeksi siis onkin seuraava: Ammutaan avaruuteen raketti, joka hidastaa maapallon pyörimistä ja samalla hidastetaan kaikkia kelloja hiukan, jotta saadaan vuorokauden pituudeksi noin 30 tuntia. Tämän jälkeen olisi aivan turha nostaa eläkeikää, koska vuosikin olisi samantien hiukan pidempi. Muutaman vuoden päästä tosin keväällä alkaa tulla ensilumi, mutta ei kai se haittaa. Mutta tälläinen olisi hyvä aikakone.

- Kiireinen Oronen

PS. Ajan hidastaminen nopeuttaa ilmastonmuutosta

Vihdoin on taas se aika vuodesta, kun lumet sulavat, linnut laulavat ja on muutenkin kivaa. Sinkkumiehet juoksevat kulli pystyssä naaraiden perässä hormoniensa ajamina ja varatuillakin saattaa silmä joskus karata johonkin muualle kuin ravihevosen tapaan suoraan eteenpäin. Toisaalta sitten taas kevät myös piristää jonkin verran myös vakiintuneiden makuuhuoneiden toimintaa.

Keväällä huomaa, kuinka luonto herää henkiin. Voi kuulla linnun laulavan puussa, puut alkavat vihertää ja kasvit kasvaa. Myös ystävämme puliukot ja muut känniääliöt lähtevät liikkeelle. Koko taven he ovat viettäneet kaupungin vuokrayksiössä tokkuraisessa viinahorroksessa ja nyt kun kelit alkavat lämmetä, tarkenee sammua myös ulos. Varsinkin tänään kun kävin kaupassa, sen huomasi tuossa somalla puhtoisella Kontulan ostarillamme, kuinka siellä on lisääntynyt entisestään kaikenlainen roskasakki ja känninen örinä jo keskellä päivää.

Varmoja kevään merkkejä ovat myös nuo meidän iloisten karvaisten ystäviemme tervehdykset meille talven varrelta, jotka nyt mukavasti tuoksahtaen paljastuvat sulavan lumen sisästä jakaen kaikille meille jalkakäytäviä käyttäville tasaista paskanlemua nenän täydeltä. Kiitos koiranulkoiluttajat, jotka jätätte koiranne paskan lojumaan sinne tien varteen. Voit ilmoittautua minulle, jos haluat vastalahjaksi postilaatikollisen ihmisenpaskaa.

Talvella on aina aivan helvetin liukasta kävellä. Missään ei koskaan hiekoiteta teitä kunnolla ja mummot katkovat lonkkiansa kun menevät nurin. Mutta mitä vittua?! Heti kun lumet sulavat, kaupunki hiekoittaa jalkakäytävät ainakin sentin kerroksella sepeliä. Sitten se kuiva kivimurska pölyää ja menee silmiin ja suuhun. Eipä tässäkään mitään järkeä ole.

- Keväästä kiimainen, paskaposteljooni Oronen

PS. Aprillia, syö silliä ja juo kuravettä päälle!

Vanhan sanonnan mukaan vaatteet tekevät miehen. Olisihan se tietysti nykyiseen maailmanmenoon tottuneelle jokseenkin outoa, jos esimerkiksi äidin pikku Jaakko pääsisi ripiltä päällään verkkarit, huppari, lenkkarit ja Hondan lippalakki. Mutta onko Jaakko sittenkään enempää mies puvussa kuin ilman, siinäpä pulma. Mielestäni Jaakko puvussa on kuin räkättirastas johon on liimattu fasaanin sulkia. Eivät Jaakon finnit ja pahanhajuiset kainalot siitä mihinkään katoa, vaikka hänet mustaan ja valkoiseen puetaankin ja pappi antaa hänelle kuivan viiniin kostutetun leivän syötäväksi. Ei, Jaakko on se sama räkänokka edelleen.

Mietitään nyt vaikka oikeasti miehekkäitä miehiä, supersankareita. Olisiko Teräsmies yhtään sen huonompi sankari ilman sinisiä trikoita ja niiden päälle vedettyjä sinsiä alushousuja. Pysyisikö Peter Parker huonommin seinässä kiinni, jos hänellä ei olisi Hämähäkkimiehen punaista asua. Ei tietenkään. Naurettavat asut on puettu näiden normaalista pulliaisesta edukseen poikkeavien ihmisten päälle vain, että he jäisivät paremmin mieleen ja heidät tunnistettaisiin toisistaan. Eipähän tule sitten riitaa, että paineleeko kadulla nyt Batistinifarkuissa Ihmeneloset vai Aku Ankka veljenpoikineen.

Jos vaatteet eivät tee miestä, niin eivät kyllä naistakaan. Tiettyyn äänekkääseen siiderinlipitykseen, liialliseen meikkaamiseen ja kaikkien vihan kohteeksi joutumista laskuhumalassa valittavan kansanryhmän mielestä vaatteet tosin ilmeisesti tekevät naisen. Se, että vaatekuvaston mallin perse näyttää hyvältä niissä XS-koon farkuissa ei välttämättä kuitenkaan tarkoita että se sipseillä ja Ofelialla turvotettu laardikasa kenkälusikalla sullottuna niihin samoihin housuihin näyttäisi aivan samalta. Uutiseksi kaikille maailman pissiksille: se ei ole kovin seksikästä. Tuloksena tästä varmasti tuskaa ja hikeä tuttavasta sullonnasta on näky, jota voisi verrata siihen, että yrittää tunkea asiaan vihkiytymättömästi makuupussia suojapussiinsa: pussukka (farkut) ovat muodoton pyöreä mötikkä ja kaikki mikä ei mahdu sisälle tursuaa valtoimenaan yli. Eikä se makuupussi sinne mahdu vaikka kuinka sulloo, aina jää jotain roikkumaan ulos jenkkakahvoina.

- Vaatteiden alla miehekkäästi alasti oleva, lissujen liian kireitä farkkuja ja kylki-ihroja kuvoksuva, supersankareiden henkilökohtainen kaveri, Oronen

PS: Bätmän ja Rautamies ovat poikkeuksia. Heillä vehkeet on viimeisen päälle, mutta sisältä on pelkkä tuhnu

PPS: Tätä kirjoitusta älköön kukaan tulkitko kiihoitukseksi pissaliisojen halveksittavaa kansanryhmää kohtaan. Eipä heistä kukaan muutenkaan kiihoitu.

PPPS: Jos joku tästä alkaa valittamaan, muistakoon vanhan viisauen: Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.

PPPPS: Ylihuomenna on muuten aprillipäivä!

Kaikilla pitää olla esikuva. Joku jota ihailla, joku joka on parempi kuin itse on, joku joka samasta sukupuolesta huolimatta saa puntissa tuntumaan värähdyksen. Monella meistä se esikuva voi olla esimerkiksi oma isä, Matlockki tai vaikka Bondin Jamesi. Teräsmieskin voi olla hyvä esikuva.

Jokaiselle ihmiselle löytyy sankari johon samaistua yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Kehitysvammaiset. Heillekin pitäisi saada jokin esikuva, jollaiseksi tulemisen toivossa he jaksaisivat herätä aina uuteen vajaamielisen elämänsä vähäjärkiseen elämäänsä. Jotta he jaksaisivat järjettömästi ölistä ja mellestää päivästä toiseen. Vammaisten on saatava oma James Bondi! Vammaistten Bondin olisi tietysti oltava itsekin vammainen. Kulkuneuvona olisi tietysti erkoisvarusteltu sähköpyörätuoli, jossa on ohjukset sun muut värkit. Tällä erinomaisella kulkupelillä ja voittamattomalla charmillaan hän sulattaisi kenen tahansa CP-vammaisen tytön sydämen. Sitten seuraisi pätkä vammaiserotiikkaa, joka ei ole tehty terveen ihmisen silmille.

Elokuva ei tietenkään ole mitään ilman pahiksia ja äksöniä. Siispä vammaisten Bondin Jamesin tulee jahdata pyörätuolillaan vaasalaisia nuuskatrokareita pitkin kapeita kujia. Näin kehareiden itsetuntoa saadaan nostettua ja muulle kansalle hulvatonta komediaviihdettä niitä erotiikkakohtia lukuunottamatta.

- Itse jokseenkin epävammainen Oronen

PS. Kaikkia vammoja, kuten kehitysvammaa ei voi korjata, James Bondin voi

Moro!

Oon ammatti koululainen ja mulla on ongelma. Mulla on nyt sapatti vuosi menossa amatti koulusta ja en saa kelalta opinto tukea. Mul ei siis oo rahaa kovin paljo ja tarvisin vähän rahaa. Kumpa näkisitte mut kierimässä itse säälissä niin ymmärtäisitte kuinka paljo mä tarvin rahaa.

Mitää ongelmaa mul ei oliskaan jos amiksessa ei olis nii vitu vaikee ja raskas opiskella. Mä alotin siis opiskelun joku puol toista vuotta sitten eli syksyllä vuonna 2007. Ekaks tuntu ihan jeppikseltä opiskella ku ekana päivänäki vaan kierrettii koulua ja katottii mis o ruokala sunmuut. Sit toisena päivänä alettii jo puhuu jostai opiskelusta. Mä en menny ainakaan sinne auto linjalle mitää vittu opiskelee vaa et mä saisin ammatin ja tienaisin vitusti enemmä ku joku lukio hintti joka vaa lukee ja opiskelee.

Sit mä kuiteki aatteli et se varmaan kuuluu tähä alkuu jotai kerto laskuja ja aakkosia luetella. Aattelin et tää o joku vitu kovuus testi ennen ku sen ammatin sit saa ku nää asiat oli kuiteki jo ylä asteella iha vitu vaikeita.

Ehdin jo ostaa ittelle oman tojota korollan ja siihe karva nopat tausta peiliin roikkuun et olisin aito ammatti koululainen. Kuulin vaa kavereide sanova ettei amis oo amis jos sil ei oo itteää vanhempaa korollaa. Ostin sitten vuoden 84 tojotan ja lähdin ajelee ja ajoin myös pillu rinkiä kaveri porukalla kylän raitilla kaasupohjas.

Sit meil koulus alko mennä aina vaa paskemmi ku alettii puhuu jostain vitu renkaide vaihtamisesta ja tuuli lasin pyyhkijöistä. Jouluna mä olin jo täyttäny 23 ja kuulin mun syntymä päivänä että mun tyttö ystävä seija on raskaana ja sen tarvis jättää sen takii varmaan ens vuonna seiska luokka kesken. Sit tuli viel poliisi natsi paska ja sano että mun korolla on muka jarruton. Vittu eihä sitä jarruu tarvi ku o ratti mies niinku mä. Poliisi natsi paska kuiteski vei korollasta rekisteri kilvet ja sano etten mä saa enää ajaa sillä ja sitte se anto vielä sakkoja joita en oo voinu maksaa ku ei oo rahaa ku piti ostaa korollaan miselin ukot katolle. Sitten mulle tuli masennus ja me erottii seijan kaa pitkän suhteen jälkeen. Nyt sen mutsikin valittaa jotain et olisin muka sekaantunu ala ikäsii mut mun mielestä 13 vuotta vanha on jo nainen ja voi tehdä itse päätöksiä.

Sitten mul kävi siis koulu liian raskaaks ku siel alettii vittuilee ku en tienny mikä o vaihde laatikko. Vitustako mä tiän aattelin et se o joku vaihde kepin päähä laitettava säilytys laatikko johon voi laittaa vaikka sätkä vehkeet. Oon nimittäin nähny pilteemas tosi hienoja semmosia. Lopetin koulun ja alotin sapatti vuoden ammatti koulusta ku oli liian raskasta. Ja nyt tarvin rahaa et saan korolan kilvet takasin katsastus konttorilta.

Rahaa mulle voi laittaa tili numeroon 424782-84888. Lähetä tää viesti ainaki kuudelle toista kaverille tai ihmisille muuten niin saan paljon rahaa.

- Amiksia ja itseään kiertävällä kirjeellä avustava Oronen

PS. Yritä näppäillä tilinumero kännykkään ennakoiva tekstinsyöttö päällä
PPS. Jos haluaa laittaa kirjoittajalle rahaa niin sen voi tehdä tilinumeroon 149150-42849

Joskus silloin tällöin ihmiset kävelevät omia polkujaan eivätkä juuri havainnoi ympäristöään. Se, että jättää asioita huomioimatta on valitettavaa tuhlausta, mutta ihmiselle hyvin ominaista. Varmin tapa saada jotain hauskaa tai muuten vain vahingoniloon oikeuttavaa tapahtumaan on keskittyä johonkin paskahommaan siten, ettei itse sitten näekään sitä tapahtumaa.

Ehkä se, että huomaisi erikoisemmat tapahtumat vaatisi jonkinlaista harjaantumista. Esimerkiksi kun joskus harvoin sorrun katsomaan jalkapalloa (silloinkin olen ollut nyt viimeisen vuoden aikana pelkästään tuomarina) onnistun missaamaan kaikki pelin kannalta "olennaiset" tapahtumat. Minun mielestäni on vain mielenkiintoisempaa katsella kun joku pelaa vähän likaista peliä sen sijaan että tuijottaisin herkeämättä mitä pallon ympärillä tapahtuu.

Jalkapallo on muutenkin aika akkamainen peli. Ei saa taklata eikä töniä, hyvä että saa pahasti katsoa vastusttajaa. Jääkiekossa sen sijaan lajiin kuuluu, että törmäillään tovereihin niin että purukalusto tippuu. Perimmiltään jalkapallofanit ovat kuitenkin katkeria jääkiekolle edes hitusen mielenkiintoisemmista säännöistä, ja pyrkivätkin siksi korvaamaan tästä paskasta lajista puuttuvan primitiivisen väkivallan omalla hörhöilyllään ja kännisellä riekkumisellaan.

Ei sillä, on jääkiekkokin perseestä. Ei se tee sen kumilätkän perässä luistelemisesta yhtään sen puolustettavampaa, että siinä sivussa voi vähän tapella kavereiden kanssa. Kyllä sen tappelun saa aikaiseksi ilman sitä kiekkoakin ja parempihan se on tapella mies miestä vastaan ilman mitään erotuomareita ja muita pelaajia, jotka vain parhaassa tapauksessa sössivät lupaavan tappelun.

Tapellessaan ihminen on kuitenkin hyvin lähellä primitiivisiä vaistojaan. Siksi ehkä suuri osa kiekkoilijoistakin pelaa; saa silloin tällöin antaa pedolle sisässään vallan. Todellisia sankaruuden areenoita ovat kuitenkin baarien edustat, joilla ratkaistaan elämän ja kuoleman kysymyksiä, kuten kumpaa vakibaarin Roosa enemmän rakastaa ja että kumman vuoro on ostaa seuraavat kaljat. Nämä humalaiset ukkometsot ja nykyään myös koppelot yrittävät sitten epätoivoisesti viinan turruttamilla nyrkeillään saada toiseen aikaiseksi vahinkoa. Mutta ei, yleensä täälläkin on kaukalosta tuttu raitapaita paikalla, hänellä lukee vain rinnassaan "JÄRJESTYKSENVALVOJA - ORDNINGSVAKT"

- Pallo ja kiekkopelejä halveksiva, baareissakin tappeluita välttävä Oronen

PS. Pitäisi tietää, että sattuuhan se kun lyödään
PPS. Snägärilläkin voi ottaa miehestä mittaa, mutta pitää varoa puukkoja