IRC-Galleria

Saijan elämä
Olipa kerran Musta päivä. Saija halusi mennä ulos. Ulkona kuitenkin oli Iloinen puu. Saija pelkäsi tätä puuta yli kaiken. Puu vain oli niin Suuri. Saija ajatteli, jos menisi juttelemaan äidilleen, Kaunis Saija ei uskaltanut tehdä sitä, koska hänen äitinsä pitäisi häntä nimellä "Vihainen". Saija mietti ja mietti, mitä tekisi, mutta ei keksinyt mitään. Pian Saija päätti, että Suloinen pelko oli päihitettävä. Saija meni ulko-oven viereen ja ojensi kätensä ovenkahvaan. Käsi tärisi, koska se oli Turha käsi. Kesti 1 min ennen kuin hän sai vähän avattua oven, kun hänen Erilainen äitinsä tuli takaa ja sanoi: "Olet ollut Kiiltävä lapsukainen, mutta nyt on aika mennä nukkumaan!". Saija ajatteli, että kun nyt ei ollut Punainen yö, vaan Särkyvä päivä. Saija sanoi äidilleen, ettei nyt ole Turha yö, joten ei ole aika mennä nukkumaan. Saijan äiti selitti, että kannattaa nukkua päiväunet. Saija ei halunnut, mennä nukkumaan, koska oli Uskollinen päivä ja Pieni pelko oli päihitettävänä.
Saija meni sitten loppujen lopuksi nukkumaan. Hän ajatteli kerätä voimia, että voisi päihittää Utelias pelkonsa.
Herättyään Saija huomasi, että puu näytti ihan toiselta kuin ennen. Se oli Kultainen puu, eikä Saija enää pelännyt puuta ja uskalsi mennä ulos.
Sen pituinen se.