Kuinka ennen ees aamun nousta tahdoin mä yksinäin
Kun et vierelläin ollut
Unta kenestä näin?
Suru suurempi kuin jos jokin luotain sut veisi pois
Olis vain ellei koskaan kohdattu ois
Kuinka ennen ees luulin jotain onnesta tietäväin
Kun jo koitossa kevään syksyn merkit vain näin
Tiennyt en että kuulla ihokin kosketuksen vois
Ja kun kaivannut kauan sua myös se ois
Jos yhden, vain yhden mukaan muistoista saan
Kuinka yhtäkään yötä kanssas voin unohtaa
Ja aamuun kuin aamuun unet pois häviää
Niin myös hetkemme haihtuu
Vaan jotain jää
Tulee aika kun peittää ruoho polkumme täällä saa
Linnut hiuksiimme hiljaa pesän voi rakentaa
Ja kun tähtien takaa kanssas kaikkeutta katselen
On kuin oisin jo kerran kokenut sen
Suru suurempi kuin jos jokin luotain sut veisi pois
Olis vain ellei koskaan kohdattu ois