Osa 4. Odottamaton vieras ja odottamaton jälleennäkeminen
Rymistelin ovea ja kiljuin täyttä kurkkua oven takana. Minuun iski huudon takia huono olo, kuin keuhkot olisi imetty tyhjiksi ja pää olisi ollut räkää täynnä oleva ilmapallo. Kyyristyin oven eteen ja haukoin henkeäni. Kierähdin maahan ja ovi aukesi. Andreas yritti juosta pakoon Ericiä ja Briania. Olin aina luullut Brianin olevan se hulluin kokanokka ja huumedille, mutta luuloni osoittautui aivan vitun vääräksi. Andreaksen juostessa hänen taskustaan putosi puolen kilon pussi amfetamiinia tai jotain huonoa johdannaista siitä. Andreas huomaa pudonneen pussin mutta oli liian hädissään palatakseen hakemaan sitä. Korjasin pussin talteen kenenkään muun huomaamatta. Andreas pääsi karkuun ja Eric heittäytyi maahan epätoivoisena kirkuen "Vitun molonnuolija, vittu mikä äässi saatana!" Eric tuhersi itkua, mutta Brian näytti mietteliäältä. "Tulkaa! Lähetään veke." Hän sanoi ja kapusimme autoihimme. Eric hyppäsi Brianin kyytiin.
Kotona lukitsin auton ja Brian talutti laahustavaa turtunutta Eric-poloa. Helppohan se on nyt sanoa mutta tiesin aikalailla alusta asti, että Andreas on hieman heikkojärkinen ja maanisuuteen ja skitsoiluun taipuvainen. Pidin kuitenkin pääni kiinni "hahhah, tiesin tän alusta asti"- ilmauksiltani, sillä en halunnut lietsoa riitaa, kuten yleensä. Avasin uutuuttaan narisevan etuoven ja pidin silmät visusti lattiaan liimautuneina. Töllistellesäni ovimattoa, huomasin pienen kirjeen jököttävän pörröisellä "tervemenoa"-matolla. Noukin sen ja jäin tukkeeksi oven rakoon. "Vittu väistäisikkö senki madonsyömä akka?" Kuului takaani ivallinen kysymys, ääni ei ollut Brianin eikä myöskään Ericin, sillä he olivat hetkeä aiemmin sujahtaneet sisälle ja menneet keittiöön. Käännyin hitaasti, ja näin tutut, hieman viimekerrasta vanhentuneet kasvot. "Sait mun kirjeen näemmä!" "JUDE!" kiljahdin ja tarrauduin Juden kaulaan. En voinut nähdä Juden kasvoja halatessamme, mutta uskoin hänen olevan yhtä riemastunut kuin minä olin.
Kuuma kahvi lotisi keittimessä kun istuimme pöydän ääressä. Jude kertoi että on ollut jo pitkään ihastunut yhteen mieheen, jonka nimeä hän ei vielä halunnut paljastaa, mutta vinkkejä sateli ja yritin yhdistellä. "No se on komee ja sillä on taitavat sormet. Öö, sillä on puolipitkät hiukset, tummat, miltei mustat ja se ei oo mikään kovin pitkä, niinku en mäkää. Tykkään sen äänestä, se on seksikäs. Tavattiin ekaa kertaa niitten bändin keikalla ja lähettii jatkoille, mut hukkasin sen miehen johonkin ku ei ehitty vaihtaan numeroita, en sit tiä kaipaako se mua yhtä paljon ku mäsitä..." Brian syöksähti olohuoneesta ja kysyi "Muru, oks meillä vadelmamehua tolle yhelle?" Vastasin et "Ei mut mustikkamehuu on, kelpaako?" Brian otti mehun ja vei pois näkyvistäni. Juden silmät loistivat "Kuka tääl oikeen on vieraana?" "Yks Eric." tokaisin tylyllä äänellä. Jude näytti entistä villimmältä ja aloin pelätä. Nyt tajusin, sekunti liian myöhään tosin. "Ditis, saanko mä jäädä..." Ericin lause loppui kuin seinään. "JUDE?" Ericin ilme ilostui. "ERIC?" Jude kysyi hieman hömistyneenä. Samalla sekunnilla Jude ja Eric kaulailivat intohimoisesti. Ilmeeni näytti varmaankin siltä että "Voi juma-vitun-lauta!" Ja johdannaispussi houkutteli mua vetään itteni jojoon.
to be continued...
