IRC-Galleria

burning hell burning rage
unholy fear can't be erased
shaking, tremors. hold me down
lips sewn shut - trapped and bound

shaking...shaking..shaking..

guide me down beneath the flames
make me feel the guilt and shame
pull against your steel resolve
slowly shatter and dissolve

burning hell burning rage
unholy fear can't be erased
shaking, tremors. hold me down
lips sewn shut - trapped and bound

my veins they flow with blood of ice
no mercy spared, no compromise
malice, hatred, soft licks of lies
all that hides behind your eyes.

burning hell burning rage
unholy fear can't be erased
shaking, tremors. hold me down
lips sewn shut - trapped and bound

draw your blade across my skin
never thought you'd be so cruel.
another dream lies forgotten
in this spreading pool.

Listen: http://www.youtube.com/watch?v=edhbXaiX1TE

Osa 7. Brianin syy... jälleen kerran

Kuuntelen alakerrassa vallitsevaa hiljaisuutta. Ryömin ovelle ja katselen portaikkoa sormieni lävitse. "Briaaaan!" Vastausta ei kuulu. "Judeee? Eriiiic?" Ketään ei ole missään. Siis mitä vittua täällä nyt taas tapahtuu. Kelailen asioita mutta en uskalla mennä alakertaa. En uskalla ainakaan vielä, ennen kun joku vastaa. Soitan pikaisen puhelun Wedille. "Haloo haloo, kuka siellä minä täällä." "No Dita täs moi, öö olisikko niin kiva et tulisit kattoon meille mitä tuol alakerrassa tapahtuu ku äsken joku ammuskeli tyylii jollai vesipyssyl tuol" Sanon asiani hieman hienovaraisemmin ettei Wedil sekoo nuppi. "Kaimmää siel voin kävästä." "Kiitos, mut huuda mulle yläkertaan sitte ku tuut" "Joojoo äiti" Sanoo herra Keskiviikko ja lopettaa puhelun.

Brianin puhelin pirisee alhaalla. Meinaan joka kerta seota kun se soi. Riivattu Nokia Tune. "DIIIITAAAAA!" Huh, Wed tuli. Vastaan jotain takasin, että Wed tietää ainakin mun olevan hengissä. Mieltäni kaivertaa, että kuka täl kertaa meidän talossa on teurastettu. Hiippailen vihdoista viimein alakertaan. Portaat natisee niin että seuraava, joka niissä kävelee, tipahtaa aivan varmasti niitten läpi. Umpimädäthän ne on. Kuten tää koko vitun kirottu paskatalo muutenki. Pelkään viimeistä porrasta eniten. Sillä aina kun oon ollu joko kännissä tai aineissa, oon pudonnu siitä. Se on nimittäin kolme senttiä korkeempi ku muut portaat. Vitun hienosti rakennettu, kiitos Brian rakkaani. Kurkkaan keittiöön, missä Wed pitelee Ericin päätä pystyssä. Ericiltä valuu valkoista mössöä suusta. Wed veikkaa, että Eric on saanu epileptisen kohtauksen katsoessaan netistä jotain sairaita optisia harhavideoita, jotka on kielletty epileptikoilta. Sitten ilmeisesti kaatunut ja lyönyt jonkun osan haulikkoon joka roikkuu seinällä ladattuna ja se on nasauttanut seinään reijän. Vitun Brian, ei se kans ajattele mitään. Ladattu ase seinällä. Uskomaton urpo.

To be continued...

Tottakai mua kiinnostaa rakastella! Ei! Sanoinks mä sen ääneen? Ei rakastella vaan keskustella! Keskustella syvällisesti. Panemisen ohessa. Ei panemisen, vaan rakastelun. Rakastelun... EI. Sori. Sä oot niin kaunis ja ihana... EI, olen mä parempiakin nähnyt... EN OLE! Tai siis olen, mutta niihin mulla ei ollu mahkuja. Sori... Sitä ihminen puhuu sekavia, kun on tissit mielessä. Keskustelu! Ja yömyssy, KYLLÄ!

Osa 6. Brianin sekoaminen

"Vittu että mä olen sekasin." kuuluu mongerrus oven takaa. "Ei vittu mä pelkään, päästäkää mut pois täält HELVETTI!!" Ihmettelen hetken et kuka täl kertaa on seonnut. Andreas hyppää täysissä tomuissa huoneeseen, missä mun koka lojuu lattial. "Nyt tai ei koskaan." ajattelen ja potkaisen hieman tokkurassa pussin sängyn alle piiloon. Samassa alan miettimään, että mikä helvetin porttola tää koti oikein on? Kaikki hyppii tänne sisään ku omaan himaansa ja me otetaan Brianin kaa ne vieraanvaraisina, no okei täysis tumuis, vastaan ja esitetään ilosii, vaik päässä jylisee saatananmoinen viha kaikkia kohtaan. "erksdd oo murn kaa tnää vaig ooksää prianile vihane?" kuuluu erittäin epäselvä kysymys Andreaksen suusta. On tääki viisasta kommunikointii, kumpiki örisee jotain utopistista paskaa toisilleen ja kumpikaan tajua mitä toinen yrittää sopertaa. "Heis Anstreass voimmää sun karnssas ol mut pyydä brian kans pileissii." sanon melkein yhtä epäselvästi takas, mutta ku Andreas vastaa mun sanoihin, en saa mitään selvää siitä. Aivan jäätävän puuroa sen puhe.

Brian saapuu pian paikalle ja huomaa mun kunnon ku makaan puoliks sängyllä ja puoliks lattialla. "Saatanan akka, mitä vittua sä oikeen kuvittelit vetäessäs taas jotain helvetin kokaa, nenä valkosena on näemmä kivempaa. Vittu eiks sulle vitun huora mene jakeluun et miks me käydään töissä? No siksi että saadaan massit ruokaan. Vitun PELLE ÄMMÄ!" Alan itkemään hillittömästi, mutta kuten aiemminkin, Brian ei siitä helly, vaan sen ärtymystaso nousee kymppiin alle viiden sekunnin. Brian lähtee alakertaan repien Andreasta kauluksista tämän tajuamatta mitään. Kai seki tajus menettää tajuntansa ennen ku Brian suuttu. Ite en oo sitä taitoo viel oppinu. "Dita!" kuuluu hento huudahdus alakerrasta. En ehdi vastata ennen kun joku ampuu haulikolla alakerrassa. Sen jälkeen on kuolemanhiljaista.

To be continued...

Septum <3 Jasmin

I would like to go to the cemetery.
Not under the ground.
Not with my dad.
But I would like to go to the cemetery,
just for a walk.
Everlasting walk.

Osa 5. Jauhetta, kiitos!

Eric jatkoi Juden kimpussa nyhjäämistä ja mua alko vituttaan. Katselin edelleen pussia, jossa oli jauhoo. Nappasin pussin ja juoksentelin pitkin taloa etsien rauhallista paikkaa. Brian kuulusteli minua "Mitä helvettiä sä juokset ku heikkopäinen, joku paniikkihäiriö tai jotai?" Huikkasin nopeesti "Ei vaan mä tahdon nyt johki vitun koloon et voin olla rauhassa, toi iänikunen lääppiminen ällöttää mua." Brian näytti luotaantyöntävältä sillä hetkellä ja antoi mun olla. Juoksin edelleen ympäri taloa. Vessaankaan ei voi mennä kun lukko on paiskottu paskaks. Taisin olla minä viimeksi, mutta turha sitä asiaa liiemmin selitellä. Kipitin portaat ylös ja tarrasin makkarin oven auki ja hyppäsin sängyn taakse. Avasin pussin ja sirottelin viivat yöpöydälle, käärin kympin rullalle ja imaisin.

Maa alkoi täristä, silmissä sumeni vähän väliä ja olo oli kuin vesirokkoa sairastavalla kakaralla. Näin Brianin naaman vääntyvän hirviöksi, kouristelin, löin päätäni sängyn reunaan ja sammuin.

Seuraava muistikuva on että, kun heräsin, pussi oli samassa paikassa lattialla, puoliksi sängyn alla ja ilma ulkona oli seesteinen. Kuulin portaiden narisevan uhkaavasti. "voi vittu" mietin kun joku kömpi yläkertaan. "Se siitä kivasta pöhnästä, mihin aion piilottaa kokan (se oli puhdasta kokaa, ei johdannaista) ja miten saan sekavan oloni pois vain muutamissa sekunneissa, entä puoliksi vedetyt kokkeliviivat yöpöydällä." "Vittujen kevätkonsertti" ajattelin uudelleen.

To be continued...

Manson: "Make this shit clean, okay? Send me home tonight. This shit clean right away! and I mean everything. DON`T GO OVER THERE! There´s fuck broken glass over there, what do you think you dummass? Are you an idiot?"
Pogo: "apparently so..."
Manson: "You´re eating broken glass. What the fuck is wrong with you?"
Pogo: "I quess the good times are coming by."

"...Any painkillers and butterfly stiches? I don´t wanna talk to you, so get the fuck outta here, okay? Is this the funny game, is this Marilyn Manson is going to entertain you fucking assholes, you fucking assfuckers! This isn´t a game. I´ll bleed on you and hope you DIE!"

"Your own personal Jesus"