Lehti kasvoi pihakoivussain
Se tuhansista oli eräs vain
Kellastuneet värit olleet ei
kun jo pohjoistuuli sen mukanaan vei
Juuri kuoriutunut kaaliperhonen
lenteli joukussa muiden
Siivet vielä kiilsi uutuuttaan
kun se jo joutui varpusen kitaan
Luodolla meren suojaisen
syntyi lokin poikanen
Tuskin aukaista se ehti silmiään
kun jo hyökyaalto vei sen mennessään
Monet kauniit kesäpäivät näkemättä jäivät
kun matka päättyi ennen aikojaan
mutta myöskään syksyöiden myrskyt ja kylmän meren tyrskyt
tavoittaneet eivät kourallaan
Jouko Mäki-Lohiluoma