Elämä on kuin yksi suuri klisee, jota ei voi olla sanomatta vaikka kuinka tietäisi, että parempi vaan pitää turpansa kiinni. Joskus se vaan niin ottaa päähän, ettei jaksaisi enää yhtään päivää enempää ja toisena päivänä ei halua lopettaa laisinkaan vaan jatkaa tunnista toiseen, ajattelematta. Kummassakin tapauksessa ei halua kohdata tulevaa ja sen tuovaa muutosta, elämässä. Sitä olisi parempi jos kaikki pysyisi samana, muuttumattomana. Mutta niin ei käy, ähäkutit. Kokoajan se mitä teemme, olemme, ajattelemme, jätämme tekemättä jne muuttaa sitä, mitä seuraavana hetkenä tapahtuu. Kaikella on seurauksensa, ja se samalla pelottaa: Ei halua muuttaa mitään, tehdä mitään, että kaikki ei menisi päin persettä ja samalla toivoo, että teoillansa saisi aikaan paremman huomisen.
Pesin auton tänään, eiku eilen, höyrypesurilla ! sen pitäisi poistaa haitallisia hajuja, pojat ;)