On niin ikävä. En jaksa keskittyä mihinkään. Levoton olo. Jotenkin kaikki on niin irrallista. Tuntuu hassulta ku tunnen olevani vieraassa paikassa, vaikka olen kotona. En saa ajatuksia kasattua, pää on pyörällä. Pakkasmittari -17,7 astetta. Teksti ei jäsenny. Kirjaimet vain ilmestyvät esiin, kirjoitanko minä edes ollenkaan? Olenko minä edes tässä? Liikaa filosofiaa? Mitä jos huomenna asiat eivät olekkaan näin? Mitä jos en nousekkaan ylös? Mitä jos en herääkkään? Mitä jos minun sievä pieni naamioni hajoaa? Mitä jos....
Liikaa jossittelua. Voisinpa/osaisinpa toimia. Auttakaa mut pois tästä pimeydestä... Tartun harvoihin läheisiini kuin hukkuva oljenkorteen. Näyttäkää minulle valoa...